Kanit ja rokottaminen

Moikka! Varasin Poppanalle ajan eläinlääkäriin ja tajusin samalla, että kanien rokotukset pitää uusia. Olen rokotuttanut omia kaneja vuodesta 2016. Tänään ollaan menossa hakemaan tehosteet koko konkkaronkalle ja samalla näyttämään Poppanan silmiä. Kirjoitin aiemmin lyhytkalloisista kaneista ja erityisesti Poppiksen tarinasta. Karvamöllöt silmissä johtivat taas tähän, ikävä kyllä.. Tästä kenties lisää myöhemmin toisessa postauksessa.

Takaisin rokottamiseen 🙂 Kalikivirus aiheuttaa kaneissa verenvuotokuumetautia. Sitä on ollut 80-luvulta lähtien olemassa. Alun perin se levisi todennäköisesti saastuneen lihan välityksellä Kiinasta, mutta Australia kehittelee tälläkin hetkellä uusia kantoja viruksesta. Australiaan on historian saatossa istutettu kaneja, jotta merenkävijöillä olisi ravintoa saatavilla. Olot vaan olivat vähän liian suotuisat kaneille ja niistä tuli oikea maanvaiva. Kani luokitellaankin siellä tuholaiseksi, jota pitää torjua. Jokainen arvaa varmasti, millä keinoin niitä torjutaan… Odotettavissa on siis yhä uusia verenvuotokuumetautiepidemioita. Viimeisin tapaus on Yhdysvalloista, jossa todettiin ensimmäistä kertaa tätä taudin kakkoskantaa.

Miksi pitää rokottaa?

Suomeenkin on rantautunut kanien verenvuotokuumetauti pari vuotta sitten (v. 2016). Meillä esiintyy onneksi vain viruksen kakkoskantaa eikä molempia. Tietysti paras tilanne olisi, ettei kaneja edelleenkään olisi tarpeen rokottaa. RHD2 on kuitenkin ykköskantaa vaarallisempi siinä mielessä, että se itää kauemmin ja näin ollen ehtii sairastuttaa enemmän kaneja. Ykköskanta tappaa nopeammin, mutta siitä syystä se ei ehdi levitä.

Vaikka ei tulisi uusia varmistettuja RHD2-tapauksia, se ei automaattisesti tarkoita etteikö virusta enää Suomessa olisi. Muiden maiden esimerkit osoittavat, että tauti on tullut jäädäkseen ja se leviää todella helposti. Suomessakin sitä on löytynyt sekä pääkaupunkiseudulta että Oulusta, joten voinee sanoa, että sitä on jo koko maassa.

Uusista tapauksista ei voida tiedottaa, jos omistajat eivät vie kaneja eläinlääkäriin. Yleensä oireita ovat hengitysvaikeudet, yleinen apaattisuus ja syömättömyys, verenvuoto, kuumeilu tai kohtaukset. Pahiten virus iskee maksaan, mutta voi vaurioittaa muitakin sisäelimiä. Kanilla voi olla tauti ilman näitä oireita, joten pelkkien ulkoisten merkkien perusteella sitä ei voi diagnosoida. Ruumiinavaus paljastaa totuuden, joten ei kannata tuudittautua siihen uskoon, että tautia ei ole ollenkaan, jos Evira ei tiedota uusista tapauksista.

RHD2 on todetusti virus, joka voi tappaa. Siihen on olemassa rokote, joten haluan tehdä kaikkeni, jotta omat kanit eivät siihen kuolisi. Rokottaminen herättää aina paljon mielipiteitä puolesta ja vastaan, mutta tutkittuun tietoon pitää voida luottaa. Jos tätä johonkin voi verrata, ekana mieleen tulee kissojen vapaa ulkoilu. Sekin herättää paljon tunteita. Tiedän ihmisiä, joiden kissat ovat jääneet auton alle ja kuolleet. Sen kokemuksen jälkeen ei välttämättä halua päästää kissoja enää ulos valvomatta. Yhtä lailla tämä virus voi iskeä just sun tai naapurin kaniin. Toisena tulee mieleen naaraskanien sterkkaus. En sterkannut kanejani ennen kuin yksi jouduttiin lopettamaan kohtusyövän vuoksi. Olisinpa tiennyt naaraskanien suuresta kohtusyöpäriskistä silloin kun adoptoin Puputin ja Tupunan.. Jälkiviisastelu on helppoa, mutta se ei auta, kun vahinko on jo ehtinyt tapahtua. Tarkoitukseni ei ole sanoa tätä syyttävästi vaan kaikella rakkaudella 🙂 Olen kuitenkin ihminen, joka on joutunut monen asian oppimaan kantapään kautta.

 

Harhaluuloja rokottamisesta

Rokotettu kani ei voi pelkän rokotteen vuoksi tartuttaa verenvuotokuumetautia muihin kaneihin. Filavacissa on inaktivoitua virusta. Sen sijaan rokotettu kani voi toimia välikätenä virukselle, jos esimerkiksi sen turkissa on virusta. Samalla tavoin voit itse kantaa virusta kengissä tai vaatteissa.

Rokotetta tarvitsevat muutkin kuin ulkona ja pääkaupunkiseudulla asuvat kanit. Vaikka et keräisi tuoreravintoa kanille ulkoa, voitko olla varma, ettei heinässä tai muussa ruuassa ole virusta? Entä vaihdatko vaatteesi heti sisälle tultuasi tai jätätkö kengät ulos?

Mikään rokote ei anna 100 % suojaa, mutta rokotettu kani on kuitenkin paremmassa turvassa kuin rokottamaton.

rhd2rokote
Poppanan ilme kun kuuli joutuvansa eläinlääkäriin

Mistä rokotetta saa?

Pirkanmaalla rokotetta on varmuudella tällä hetkellä vain Oiva Eläinklinikalla, jossa ollaankin joka vuosi käyty se ottamassa. Sieltä löytyy muutenkin osaamista eksoottisten eläinten kanssa.

Koska kyseessä on erikoisluvallinen lääke ja kysyntä on suurta muissa maissa, on rokotteessa välillä jakelukatkoja. Kannattaa siis varmistaa omien kanien suojaus hyvissä ajoin. Verrattuna koirien ja kissojen rokotteisiin, tämä Filavacin rokote on melko hintava. Kannattaakin kärkkyä kimpparokotuspäiviä, joita järjestetään välillä eri puolilla Suomea. Facebookin kanipalstoilla ja yksittäisten eläinklinikoiden sivuilla ilmoitellaan yleensä näistä tilaisuuksista.

Leviämisen ennaltaehkäisy

Paras ennaltaehkäisy on rokottaminen. Siitä ei pääse mihinkään 🙂

Tavalliset marketeissa myytävät desinfiointiaineet eivät välttämättä tehoa RHD-kakkoseen. Kannattaa siis hommata esimerkiksi Virkonia. Virkon S -valmistetta saa ainakin apteekeista ja maatalouskaupoista. Omassa käytössä on hyväksi havaittu tablettimuodossa myytävä Virkon. Yksi tabletti suihkupulloon, joka täytetään vedellä. Liuos pysyy hyvänä noin viikon ja sen näkee väristä. Laimentunut liuos on haaleaa eikä enää kovin punertavaa/pinkkiä.

Desinfiointi on todella tärkeä juttu, kun kaneja on paljon. Eläinsuojeluyhdistykset, eläinklinikat ja eläinhoitolat käsittelevät monia kaneja. Yleensä kani on näissä tilanteissa hermostunut ja voi välittää tauteja helpommin. Hermostunut kani on myös itse alttiimpi vastaanottamaan tauteja. Uusien tai vieraiden kanien eristäminen muista eläimistä on tärkeää. Vaikka olot olisivat muuten kunnossa, puutteellinen hygienia voi pilata kaiken. Siksi kannattaa esimerkiksi lemmikin lomahoitolaa valitessa kiinnittää huomiota myös desinfiointiin. Kani voi kantaa vaikka mitä sairauksia ja silti olla itse oireeton. Samoja tarvikkeita ei voi käyttää uudelleen muilla kaneilla ilman desinfiointia. Juomapulloja, mattoja ja puisia pesämökkejä on hankala desinfioida, joten siksi pyydän lemmikkihoitolani asiakkaita tuomaan mukanaan tällaiset välttämättömyydet 🙂

Jos virusta todetaan tietyllä alueella, välttele sitä. Jos kierrät messuja tai näyttelyitä, joissa on paljon kaneja, pese vaatteet ainakin 60 asteessa ja desinfioi kengät. Myös käsidesiä kannattaa käyttää, jos on kovasti silitellyt vieraita kaneja.

Koska virus tarttuu kanien lisäksi myös ainakin metsäjäniksiin, kannattaa kuolleina löydettyjä villieläimiä lähettää tutkittaviksi. Jos löydät kuolleen metsäjäniksen, sen saa lähettää ilmaiseksi Eviraan, ks. lähetysohjeet täältä.

Muutama fakta loppuun

Rokote on voimassa vuoden ja rokottaa voi yli 10-viikkoiset, terveet kanit. Ennen rokotteen antamista eläinlääkäri tutkii kanin yleiskunnon. Suoja alkaa vasta viikon päästä rokottamisesta. Sivuoireet ovat harvinaisia, mutta mahdollisia. Kuumeilu, rokotuskohdan turvotus tai pieni karvanlähtö, ja jopa anafylaksia on mainittu sivuvaikutuksina. Meillä ei ole niitä tullut ollenkaan. Toki kaneja kannattaa tarkkailla aina rokotuksen jälkeen, etenkin ensimmäisen rokotuskerran aikaan.

 

 

Mainokset

Puputäti viidakossa

Heissan! Kanijuttujen ohella käyn välillä myös nähtävyyksiä katsomassa. Tykkään paljon kasveista ja olen jo vuosia haaveillut pääseväni kasvitieteelliseen puutarhaan. Haave toteutui, kun kävin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa 🙂

kaisaniemi

Suosittelen kyllä käymään, jos on siihen mahdollisuus. Käyntimaksu oli aikuiselta kympin, hinnasto löytyy täältä. Ennakko-odotukset olivat korkealla, joten täytyy tunnustaa, että paikka oli pienoinen pettymys. Luulin puutarhaa isommaksi ja osa huoneista oli tyhjänä. Ei siis täysin tyhjänä, mutta oli paljon kuolleita kasveja, joiden tilalle ei ollut vielä istutettu uusia.

plant

Ulkopuolella on maksuton puutarha, mutta nimenomaan nämä sisällä olevat kasvihuoneet kiinnostivat minua. Harmi, kun Tampereen yliopistolla ei ole samanmoista tilaa. On meillä onneksi Hatanpään arboretum 🙂

Tykkäsin eniten korkeimmista palmuhuoneista, suihkulähteestä (artikkelikuvassa) ja lammesta. Huoneissa ei ollut hirveä hiki, mutta jokseenkin trooppinen ilmasto niin ettei ulkotakkia tarvinnut. Suihkulähde toimii ilmeisesti myös toivomuskaivona, sillä siellä kimmelsi monta kolikkoa. Omia kolsuja en sinne kyllä viskannut 😉

botanical

garden

Koska kasvihuoneisiin on pääsymaksu, sinne ei viitsi mennä muuten vain aikaansa viettäämään. On se kuitenkin mielenkiintoinen nähtävyys, ja toki ymmärrän, että pääsymaksua on kerättävä, jotta paikka pysyy pystyssä.

Viidakko voi hullaannuttaa ihmisen kuin ihmisen. Pienten lasten kanssa saa olla kuitenkin varovainen, koska kokoelmassa on myös myrkyllisiä kasveja. Varoituskylteissä kiellettiin koskemasta kasveihin.

poisonous

Nyt kun tämä puutarha on nähty ja koettu, haluaisin vielä käydä Talvipuutarhassa ja perhospuutarhassa. Talvipuutarha on kasvitieteellisen puutarhan tavoin Helsingissä, kun taas perhospuutarha Joensuussa. Talvipuutarhassa on kolme eri kasvihuonetta ja kahvila eikä sinne ole pääsymaksua. Perhospuutarha eli Botania kerää aikuisilta 12 euron kertapääsymaksun. Ootko käynyt niissä tai Kaisaniemen puutarhassa? Mikä on suosikkisi? 🙂

puputati

jungle

Olisi kyllä ihana tarjota lemmikkipeipoille tällainen viidakko liihottelukentäksi.. Täytyy ehkä vähän hommata lisää kasveja ennen kuin se onnistuu 😀 Tietysti paras vaihtoehto olisi oikea kasvihuone, missä on märkätilalaattaa koko huone, jotta vettä sataisi sprinklereistä eikä mun kaatamista vesikannuista. Toimiva kaivokin olisi kiva. Lisävaikeutena viidakon tarjoamisessa linnuille on mun kanit, jotka eivät välittäisi niin trooppisista oloista..

 

Poppana vs brakykefalia

Heipä hei! Edellisessä postauksessa kerroin, mitä muutoksia on tapahtunut kanien aivoissa kesyttämisen myötä, mutta on tosiasia, että kotieläinten ulkonäkö on muuttunut kaikista eniten. Villikanin kuono on pitkä, kääpiökanin surullisen usein liian lyhyt.

Mitä lyhytkalloisuus eli brakykefalia aiheuttaa kaneissa? Valitettavasti niitä, joiden mielestä tätä ei esiinny kaneilla ollenkaan, on maailma pullollaan. Miksi muuten tällaisia lättänäkuonoisia kaneja koko ajan tulisi lisää? Vai eikö niiden vaikutuksista tiedetä? Oli miten oli, näiden 12 vuoden aikana, jolloin minulla on omia ja hoitokaneja ollut, olen joutunut silmäkkäin tiettyjen sairauksien kanssa.

hermeliini

Kuvissa poseeraavalla hermeliinikanillani, Poppanalla, on ulkonevat silmät ja lättänä kuono. Sivuprofiilia kun katsoo, kuono loppuu kesken melkein kuin mopsilla. Joillakin hermeliineillä, leijonanharjaksilla ja kääpiölupilla kuono on jo niin lättänä, että nenä on melkein lommolla. Henki ei kulje kunnolla, hampailla ei ole tarpeeksi tilaa, silmätulehdukset voivat kroonistua ja kaikenlaisia roskia on yhtä mittaa silmissä.

Aiemmin meillä oli kuivikkeena kutterinpuru. Myös hamppua, turvetta ja puupellettiä on kokeiltu. Kutteri piti vaihtaa tyyriiksi haapahakkeeksi, sillä Poppanalla meni aina lastuja silmään. Niistä tuli haava, mikä puolestaan tiesi eläinlääkärireissua ja antibioottisia silmätippoja.

Vaikka meillä on nyt kuivike mörttiä, se ei tarkoita, etteikö Poppiksen silmiin edelleen joutuisi roskia. Etenkin karvanlähdön aikaan kumpaankin silmään eksyy karvamöllöjä. Kun niitä irtokarvoja lentelee ympäriinsä, vaikka kuinka harjaisi ja puunaisi, osa niistä päätyy keskelle Poppanan silmää. Kas näin.

karvasilma

Näyttääkö kivalta? Meidän mielestä ei. Ylimääräiset kiinniotot ja jatkuva silmätippojen käyttö ei ole mieluisaa puuhaa kummallekaan meistä. Tietysti vielä vähemmän Poppanalle. Lääkekaapissa on jatkuvasti oltava pieniä pipettejä fysiologista suolaliuosta ja kosteuttavia silmätippoja (ihmisten, sillä harvat lääkkeet ovat kaneille tarkoitettuja). Niitä ruuttaan varovasti silmään ja sitten poistan karvamöntin tai muun roskan vessapaperin tai korvatopsin avulla. Kurpitsansiementä palkkioksi Poppana-ressukalle. Noin iso roska silmässä ei ole ainoastaan ärsyttävää vaan myös kamalan kivuliasta. Jos mulla on ripsi silmässä, pelkästään se sattuu niin että se on saatava heti pois.

Jaoin Facebook-sivullani videon kuorsaavasta Tupuna-kanista. Sitä oli kamalaa kuunnella, kun tiesi mistä se johtuu. Kuorsaus paheni, kun Tupunan kyynelkanavia yritettiin huuhdella eläinlääkärin vastaanotolla. Toimenpide ei auttanut krooniseen silmävaivaan ja kuorsauskin jatkui entistä kovempana. Leijonanharjakset ovat ehkä söpöjä, mutta söpöydellä on hintansa. Tupuna saavutti ainakin 10 vuoden iän, mikä on kanirouvalle erittäin hieno saavutus, mutta senkin olisi mieluiten suonut hänelle ilman hengitys- ja silmävaivoja.

P.S. Jos kaninhankinta on ajankohtaista ja haluat kaninpoikasia, suosi sellaisia kaneja, jotka näyttävät jäniksiltä. Pitkä kuono, pystyt korvat. Näillä vältyt ylimääräisiltä kuluilta ja kani on todennäköisesti terveempi kuin lyhytkalloinen lajitoverinsa. Lyhytkalloisuus on ihmisen, ei sen kanin vika, joten esimerkiksi koditon hermeliinikin ansaitsee uuden mahdollisuuden. Kuten tämä Poppana aikoinaan ❤ Unohda sotet ja kikyt, paina mieleen brakyt!

Kanitutkimuksia

Heissulivei! Koska mua kiinnostaa lähes kaikki kaneihin liittyvä, etsin netistä erilaisia kanitutkimuksia. Tällä kertaa törmäsin pariinkin erilaiseen, joita voisin sullekin esitellä 🙂 Tykkään kaikenlaisista nippelitiedoista ja niitäkin näistä löytyi.

Lemmikkikanit vs villikanit

Törmäsin toukokuussa julkaistuun artikkeliin (Irene Brusini et al.), jossa kerrotaan, että lemmikkikaneilla on erilaiset aivot kuin villikaneilla. Ihan loogisen kuuloinen juttu, eikö? Uuden tutkimuksen mukaan kesyttäminen on saattanut muuttaa kanien, ja muiden eläinten, aivoja niin että ne pelkäävät ihmistä vähemmän kuin villit sukulaisensa. Tutkijat kuvasivat kahdeksan villikanin ja kahdeksan lemmikkikanin aivoja magneettilaitteella. Kuvista näkyi, että mantelitumake on lemmikkikaneilla keskimäärin 9% pienempi kuin villikaneilla. Se on siis aivojen osa, joka havaitsee vaaran. Mediaalinen etuotsalohko määrittelee, oliko vaara todellinen, ja se on puolestaan melkein 12% suurempi.

Valkeaa aivoainetta on lemmikkikanilla vähemmän kuin villikaneilla. Se tarkoittaa hitaampia refleksejä esimerkiksi vaaran uhatessa. Tätä ei kyllä uskoisi kotonani asuvasta Tuhto-kääpiöjäniksestä.. Löytyykö teiltä tällaisia villimpiä tapauksia? 🙂

Hieman järkyttävää oli lukea, että refleksien hidastuminen ja ylipäätään se, etteivät viestit kulje aivolohkojen välillä ja sisällä yhtä nopeasti kuin ennen, aiheuttaa esimerkiksi ihmisillä kehitysvammaisuutta.

Kun lemmikkikaneja kasvatetaan, vanhemmiksi valitaan yleensä mahdollisimman kesyjä yksilöitä. Näiden geenit puolestaan muokkaavat aivojen rakennetta. Lemmikkikanilla on pienemmät aivot muuhun vartaloon nähden kuin villikanilla.

Sitten se ikävämpi puoli: Tutkimukseen käytettiin Espanjassa kasvatettuja koe-eläimiä. Ilmeisesti kaikki kanit olivat naaraita. Käytän mennyttä muotoa, koska eläimet lopetettiin tutkimusta varten. Kesykaneja pidettiin 65cm x 35cm kokoisissa häkeissä, vai pitäisikö sanoa pikkukopeissa. Nämä häkit täyttävät Espanjan ja varmasti monen muunkin maan vähimmäisvaatimukset. Eläinsuojelulaki tarvitsee kipeästi uudistusta, ei voi muuta sanoa… Rotuina oli kalifornialaista, uudenseelanninvalkoista ja ranskanluppaa. Villikanit asuivat 2m x 3m kokoisissa aitauksissa.

Juomakuppi vs juomapullo

Nyt se on sitten todistettu! Aluksi itselläni oli käytössä juomapullo kaneilla. Kun kaksi pulloa lakkasivat toimimasta samaan aikaan, aloin pitää kaneilla vesikuppeja. Nyt meillä ei ole ollenkaan pulloja käytössä. Pulloja on hankala saada puhtaaksi eikä niistä ole kiva kanin juoda. Ne onkin kehitelty labraeläimiä varten, joten on erittäin suositeltavaa vaihtaa pullot esimerkiksi keraamisiin kuppeihin. Ne on helppo tiskata ja pysyvät melko puhtaina, kun niitä pitää häkin ulkopuolella. Tämä tietysti vaatii sen, että kani on vapaana huoneistossa 24/7 🙂

Faktat pöytään: Vähän vanhemman tutkimuksen mukaan kanit pystyvät juomaan vesikupista jopa kolme tai neljä kertaa nopeammin kuin vesipullosta. Jos kani ei saa vettä muutamaan tuntiin, myös syöminen vähenee. Nämäkin syyt puoltavat kupin hankkimista pullon sijaan.

P.S. Alkuperäiset linkit ovat englanniksi, mutta niinhän niin moni muukin kanijuttu on. Sen vuoksi kirjoitin suomenkielisen kanien hoito-oppaan, jossa kerrotaan viimeisimmät uutiset ja tutkimukset maailmalta muiden elämää kanien kanssa helpottavien hoitovinkkien ohella 🙂

P.P.S. Facebookista löytyy sellainen sivusto kuin Lemmikkikanitutkimus, käy ihmeessä liittymässä!

Vegaanista ja gluteenitonta syysleivontaa

Moikka moi! Leikkausten jäljiltä käteni eivät ole olleet ihan niin hyvässä iskussa kuin yleensä, joten leivonta on jäänyt vähemmälle. Nyt kuitenkin sain leipaistua vähän makupaloja itselleni. Helppoja sellaisia, sillä nämä eivät vaadi kuin vähän sekoittamista ja pilkkomista 🙂

Tein kauratoskaomenoita, joita syön vegaanisen vaniljajugurtin kera, ja kahdenlaisia muffinsseja. Aiemmin yritin tehdä vaniljakastikettakin itse, mutta siitä ei tullut mitään.. Tai tuli, vanukasta joka ei maistunut vaniljalta 😀 Yritin tehdä vaniljasokerinkin itse eikä vaniljatangoista jäänyt juuri makua kookossokeriin, jossa niitä olin pyöritellyt tovin. Seuraavalla kerralla kokeilen pelkkiä siemeniä suoraan kattilaan enkä yritä sekoittaa niitä sokeripurkkiin. Vaikeaa tämä valkoisen sokerin välttely 😉

Tässä sulle kolme helppoa reseptiä kokeiltavaksi, ole hyvä! Muffinssien ohjeet vaativat tosin vähän kokeilunhalua..

Puputädin kauratoskaomenat:

  • 3 isohkoa omenaa
  • 2 dl vettä
  • 1 dl rypsi- tai muuta kasviöljyä
  • 0,75 dl kookossokeria
  • 4 dl isoja gluteenittomia kaurahiutaleita
  • 2 tl kanelia

Viipaloi omenat ja lado ne voideltuun vuokaan. Lisää vesi. Mittaa astiaan öljy ja muut ainekset, sekoita. Kaada seos omenoiden päälle ja sekoita taas. Paista 200 asteessa noin 25 minuuttia.

Puputädin banaanisuklaa-muffinssit (12 kpl):

  • 0,5 dl rypsi- tai muuta kasviöljyä
  • kukkurallinen 1 dl kookossokeria
  • 1 dl soija- tai muuta kasvipohjaista maitoa
  • 3 dl kikhernejauhoja
  • 2 tl leivinjauhetta
  • hyppysellinen vaniljan siemeniä (myydään tankoina)
  • 2 rkl luomukaakaota (tummaa tai raakakaakaota)
  • 2 banaania

Voitele muffinssivuoka öljyllä. Muussaa banaanit haarukalla. Sekoita ainekset keskenään ja jaa taikina lusikalla kuppeihin. Kaakao kannattaa siivilöidä taikinaan. Kikhernejauhoissa on paljon rautaa ja magnesiumia, mutta jos herneentuoksuiset muffinssit eivät innosta, käytä vaikka kaurajauhoja 😀 Maku on kieltämättä mielenkiintoinen, ehkä vähän kahvimainen. Muffinssit paistuvat 200 asteessa noin 15 minuuttia.

Puputädin mustikkamuffinssit (12 kpl):

  • 2 dl soija- tai muuta kasvipohjaista maitoa
  • kukkurallinen 1 dl kookossokeria
  • 1 dl rypsi- tai muuta kasviöljyä
  • 3,5 dl tattarijauhoja
  • kukkurallinen 1 dl maissijauhoja
  • 2 tl leivinjauhetta
  • 2,5 dl mustikoita

Sekoita maito, sokeri ja öljy keskenään. Sekoita kuivat aineet ja käytä siivilää maissijauhojen kanssa. Mitkä tahansa mustikat käyvät, mutta näihin meni jäisiä pakastemustikoita. Jos tuntuu, että taikina on liian tönkköä, sekaan voi lirauttaa lisää maitoa. Voitele muffinssivuoka ja jaa taikina kahden lusikan avulla kuppeihin. Paista 200 asteessa noin 15 minuuttia.

P.S. Maidon tilalla voi käyttää vettä ja jauhoina voi käyttää myös tavallisia vehnäjauhoja, jos gluteenittomat vaihtoehdot ei oo sun juttu 🙂

 

Puputäti testaa – lahjavinkki kaneille

Heissan! Eläinperheellä oli viime viikolla synttärit, joten tuli testattua uusi tuote. Peipot saivat lahjaksi siementankoja ja trooppisia hedelmiä. Kaneille annoin ruohomattoalustat. Kyseessä on tämä Nibble `n´dig meadow. Siihen mahtuu kääpiökokoinen kani istumaan päälle. Kolmelle kanille riitti kaksi alustaa.

Plussat ja miinukset? Mukavaa tuotteessa on se, että siinä ei periaatteessa ole mitään kaneille epäterveellistä ja haitallista, kuten siemeniä tai eläinperäisiä ainesosia. Kaneille markkinoiduista herkuista moni sisältää esimerkiksi hunajaa tai jopa nilviäisiä. Syöttäisitkö osteria kanille tai marsulle? Minä olen vuosia sitten vahingossa syöttänyt. Luepa tarkkaan pakkausseloste, jos lemmikkisi saa siemensekoitteita…

Nilviäisiä parempaa on tosiaan ruoho ja kukinnot. Tämä kuivatettu ruohomätäs on istutettu jonkinnäköiseen pahvilaatikkoon. Mättäässä on juuret ja multa jäljellä, joten ei kannata jättää sitä lattialle sellaisenaan. Voin sanoa, että ylimääräinen imurointikerta ei hirveästi houkutellut 😀 Pakko se oli kuitenkin tehdä, kun Ruusa ja Tuhto olivat riepottaneet ruohoplänttiä pitkin mattoja ja multaa oli joka puolella.. Jos hommaat tämän omille kaneille tai jyrsijöille, kannattaa asettaa se vaikka häkin tai vessalaatikon pohjalle. Ehkä sitä ei sieltä niin helposti kanneta pitkin mäkiä kuin lattialta.

virike

Kun avasin pakkauksia ja esittelin kaneille lahjansa, kaikki olivat kiinnostuneita. Ruoho ei niinkään vaan mättään reunat. Ne koostunevat kasvitärkkelyksestä ja selluloosakuidusta. Niihin isketään hampaat ekana ja se rouskutus kuuluukin pitkälle. Niin pitkälle, että suosittelen ottamaan kaneilta kaivelualustat pois yön ajaksi tai ylipäätään siihen aikaan, kun haluat nukkua. Ainakin kaksiossa tuohon pahvin nakerteluun on herännyt muutaman kerran. Siitä itse asiassa muistinkin, että voisin kirjoittaa tästä aiheesta 😀 Mikäs sen parempaa kuin herätä kanien ääniin, vaikka se nyt ei varsinaisesti mikään lempeä herätys olekaan..

Etenkin Ruusa ja Tuhto pitävät kaivamisesta, Poppana lähinnä kaivelee välillä peittojaan. Vaikka ruohoalustan nimessä mainitaan kaivaminen, tämä mätäs ei ainakaan omaa eläinperhettä siihen aktiviteettiin innostanut. Parhaat palat näyttivät olevan nuo reunat ja itse ruohomatto meni melkein sellaisenaan biojätteeseen. Pakkohan se oli sinne heittää, kun alusta oli syöty ja mullat pitkin mattoja 😀

Poppana on hitaampi tuhoamaan kuin kaverinsa, joten neidin alusta on vielä melko ehjä. Pieni varoituksen sana herkkävatsaisten kanien omistajille, koska kaikki eivät siedä pahvia. Vuosia sitten ostin vielä pahvitunneleita kaneille. Sen jälkeen, kun niistä alkoi tulla ummetusta, lakkasin ostamasta ja siirryin pajutunneleihin. Vaikka puhutaan luonnonmateriaaleista ja kanit nakertelevat oksiakin ongelmitta, jotain siinä pahvissa on, mikä ei esimerkiksi Poppanalle aina sovi. Sen vuoksi on pakko antaa Poppiksen alusta Tuhtolle ja Ruusalle, jos sitä kovasti aletaan nakerrella.

Omat kanit ovat kautta aikain olleet sen verran hienohelmoja, että juuret eivät kelpaa ravinnoksi. Jos puhutaan esimerkiksi näistä alustassa olevista juurista tai vehnänoraan juurista, ne jätetään syömättä. Kyllä ne tietysti omaankin nenään tuoksuvat erilaisilta ja voimakkaammilta kuin muu kasvi. Ravinteita niissä varmasti olisi paljon, mutta ehkä sekin on vain tottumiskysymys. Mikään yltiöterveellinen ei yleensä maistu kovin hyvältä.

Yhteenvetona, Puputädin eläinperheen käyttöön nämä ruohomatot eivät kovin hyvin soveltuneet. Niitä kuitenkin kannattaa kokeilla, koska ne ovat erilaisia ja terveellisempi vaihtoehto kaneille ja jyrsijöille kuin monet muut herkut. Voin kuvitella, että esimerkiksi hamsteri olisi aika innoissaan tällaisesta 🙂 Virikkeenä matot toimivatkin melko hyvin. Kaivamista eivät ole saaneet aikaan, mutta kani saa tuntea ruohon varpaissaan, jos siihen ei ole esimerkiksi omalla pihalla mahdollisuutta. Ensimmäisinä päivinä matto ei välttämättä innosta, mutta sitä kuitenkin käydään välillä maistelemassa ja pökkimässä nenällä. En kadu, että ostin, mutta ensi vuonna ehdottomasti jotain muuta kaneille lahjaksi 🙂

Mitä sinä annat omille lemmikeille lahjaksi?

 

 

Puputädin teeleivät

Moikka! Nyt kun tämä piinaavan helteinen kesä on osoittanut viilenemisen merkkejä ja ulkona voi oikein haistaa syksyn, tekee mieleni taas välillä leipoa. Tällä kertaa käsittelyyn pääsi yläasteen köksän tunneilta tuttu teeleipäresepti. En tietenkään voinut leipoa sitä sellaisenaan vaan muokkasin ohjetta.

leivonta

Tässä vegaaninen resepti:

  • reilut 4 dl kaurajauhoja
  • 2 tl leivinjauhetta
  • vajaa 1 tl puhdistamatonta suolaa
  • 2 rkl pellavansiemenöljyä
  • 2 dl soijamaitoa tai vettä

Uuni päälle 225 asteeseen. Kuivat aineet sekoitetaan keskenään puuhaarukalla, sen jälkeen lisätään öljy ja maito. Käytin näihin Alpron luomusoijamaitoa. Voit käyttää myös pelkkää vettä tai esimerkiksi kauramaitoa.

Taikinan kuuluu olla melko löysää. Tässä vaiheessa voi ottaa esiin taikinakaapimen, jolla kääntelee varovasti taikinaa sekaisin. Kun taikina on käännelty, sen voi levittää kahtena kasana pellille. Tasoita kaapimella kasoista noin 1 cm paksuiset leivät. Leipiä voi pistellä haarukalla.

Teeleivät paistuvat uunin keskitasolla noin 10 minuuttia 225 asteessa. Lämmintä juotavaa ja omavalintaista levitettä teeleivän päälle 🙂 Bon appétit!