Elokuva-arvostelusta eläinsuojeluun

Heissan! Kävin leffassa muutaman vuoden tauon jälkeen. Edellinen elokuvateatterikokemus oli Creed, koska tykkään Rockysta 😀 Tällä kertaa erehdyin katsomaan Jurassic World: Kaatunut valtakunta -leffan. Tämä jurakaudelta nykyaikaan tuotu seikkailuelokuva oli Puputädille ihan liikaa. Monen mielestä Jurassic Parkin neljäs jatko-osa on näyttävä toiminnantäyteinen tieteiselokuva, mutta minua se kyllä onnistui ahdistamaan niin, että väänsin ihan kunnolla itkua useaan otteeseen. Muutamat kohtaukset kummittelevat mielessä varmasti vielä vuosienkin päästä. En suosittele herkimmille! En kyllä pidä itseäni erityisen herkkänä, kun katselen toimintaa, trilleriä ja kauhuakin välillä. Mutta jos joku tekee pahaa eläimille, sitä en pysty enkä halua katsoa. Vaikka ne eläimet olisivat nukkeja tai muita erikoistehosteita.

Kakkos- tai kolmososaa en muistaakseni ole nähnyt kokonaan, mutta muuten olen katsonut kaikki Jurassic Park- leffat. Kyllä se eka on edelleen paras, vai mitä? Toki siinäkin joutuvat eläimet ahdinkoon, kun lehmiä ja vuohia kärrätään muka dinosaurusten ruuaksi. Tämä neljäs jatko-osa erosi kuitenkin edellisistä siinä, että mukana oli vahva eläinsuojeluteema. Ilman juonipaljastuksia en voi enempää kertoa, mutta jos et aio leffaa katsoa, eivät seuraavat virkkeet haittaa mitään 🙂 Jos aiot, hyppää seuraavaan kappaleeseen. Leffan lopussa dinojen puolella oleva pikkutyttö toteaa, että kyllä saurukset pitää pelastaa, koska ne ovat yhtä eläviä kuin hänkin. Niinpä niin. Siinä kiteytyy elokuvan sanoma melko hyvin. Elokuvan anti voi tietty joillekin olla näyttävät toimintakohtaukset ja lentävä veri.

Häkitettyjen dinosaurusten surulliset hätähuudot eivät eroa muiden luonnosta pyydystettyjen tai ylipäätään eläinten ahdingosta. On trofeemetsästystä, eläintarhoja, eläinkokeita, tehotuotettuja, syötäväksi kasvatettuja eläimiä ja ihan vaan lemmikkejä, jotka on suljettu häkkeihin. Kaikki nämä aiheuttavat ainakin itselleni suurta ahdistusta. Vaikka moni häkittää eläimiä tietämättömyydestä, se ei paranna eläimen hyvinvointia. Monen mielestä kanit ja jyrsijät ovat tylsiä lemmikkejä, ne vaan istuvat häkissä ja möllöttävät. Pelkäävät ihmistä, kun käsivarsi ojentuu nassun eteen. Hamsteritkin nappaisevat melko herkästi käteen vekin. Ikävä lemmikki? Vai oikeutettu reaktio jatkuvaan herättelyyn ja väkisin sylittelyyn?

Monesti luullaan, että Suomessa on sentään asiat hyvin eläimillä ja ihmisillä. Valtaosalla varmasti onkin asiat hyvin, mutta kaikilla ei tosiaankaan ole. Meilläkin on asunnottomia, ruokajonot kasvavat ja rikollisuutta löytyy. Moni elää köyhyysrajan alapuolella, vaikka suuri osa hallituksesta kulkeekin laput silmillä, nostaen samalla omia palkkojaan. Myös eläinten hyvinvoinnissa on epäkohtia. Tehotuotanto ei milloinkaan ole eläimen kannalta hyvä juttu. Särkänniemen delfiinien kohtalo puhuttaa vieläkin, ja syystä. Uusimpina tulokkaina pandat ja kyllähän meiltä muitakin eläintarhoja löytyy. Kiertävissä sirkuksissa ei enää ole karhuja tai leijonia, mutta kyllä niissä silti eläimiä on. Eläintarhan sijasta voi vierailla esimerkiksi Eläinsuojelukeskus Tuulispäässä, paikallisessa löytöeläintalossa tai bongailla lintuja. Suuremmalla budjetilla pääset vaikka valaita ja delfiineitä bongailemaan. Ilta-Sanomat on listannut muutaman paikan, jossa niitä voi luonnossa nähdä.

Ostatko vegaanista ja eläinkokeetonta kosmetiikkaa vai eikö sillä ole väliä? Olen kyllä tietoinen EU:ssa myytävän kosmetiikan eläinkoekiellosta, mutta sitä valvotaan yhtä huonosti kuin meillä eläintenpitokieltojen saajia. Omaan eläinperheeseen kuuluu kaneja. Sinulla saattaa olla marsuja, muita jyrsijöitä tai vaikkapa koiria ja kissoja. Näitä kaikkia on käytetty ja käytetään Suomessa koe-eläiminä. Joitakin satoja, joitakin jopa tuhansia eläimiä vuodessa.

Oliko elokuva sitten onnistunut, kun se sai miettimään kaikkia epäkohtia? Varmasti näin, jos se saa yhdenkin matti meikäläisen pohtimaan omia valintojaan. Siinä on kuitenkin vaarana tämä yleinen ”preaching to the choir” eli jo valmiiksi asioista tietävät ja samaa mieltä olevat sisäistävät sanoman, muut keskittyvät toisiin aiheisiin. Oli miten oli, elokuvateollisuus ei itsekään ole puhtoinen pulmunen, sillä monissa kohtauksissa käytetään eläviä eläimiä. Vaikka elokuvan lopputeksteissä näkyisi eläinsuojeluyhdistyksen leima, ei se välttämättä takaa mitään. Näistä osoituksena mm. Piin elämä, Hobitti – Odottamaton matka ja Pirates of the Caribbean: Mustan helmen kirous. Monissa perhe-elokuvissa käytetään eläimiä. Riippuen kohtauksesta, eläin on pahimmassa tapauksessa voinut kuolla tai se on eläinlääkärin suosituksesta lopetettu kohtauksen jälkeen. Erityisen herkkiä tuntuvat olevan hevoset, joita kaadetaan kaikissa mahdollisissa länkkäreissä.

Niin kauan kuin jokin kannattaa taloudellisesti, sitä tehdään. Siksi yhdenkin ihmisen valinnat ovat tärkeitä. Meitä ”yksiä ihmisiä” on tässäkin maassa yli viisi miljoonaa. Just sun teoilla ja sanoilla on väliä!

P.S. Ens kerralla meen kattomaan jotain romanttista komediaa.. 😀

Mainokset

Lomalle kanien kanssa?

Moikka moi! Kesäkuu vaihtuu kohta heinäkuuksi ja juhannus on täällä. Keräsin tähän listauksen muistettavista asioista, jos meinaat matkustaa kanin kanssa 🙂

  • rauhallisin vaihtoehto kanin kanssa matkustamiseen on henkilöauto, mutta joukkoliikennekin onnistuu kantokopassa
  • kantokopassa pitää olla pehmeitä ja imukykyisiä alusia (suosin vauvan peittoja ja makuupusseja) sekä tietysti heinää ja jonkinmoinen vesiastia
  • kantokoppa kannattaa valita huolella: sen pitää olla turvallinen ja sopivan kokoinen. Parhaita kantokoppia lienevät kissoille ja pienille koirille tarkoitetut umpinaiset kantokopat, joissa on kovaa muovia muut osat ja metallinen oviluukku. Umpinaisella tarkoitan sellaista kantokoppaa, jossa kuitenkin on ilmanvaihtoreikiä seinissä, mutta ei esimerkiksi toista metalliluukkua katolla. Kanilla on turvallisempi olo, kun katto ei ole avonainen. Ovenkin voi peittää harsolla tai peitolla, jos tuulee kovasti.
  • kania ei saa laittaa takaluukkuun vaan niiden täytyy saada matkustaa ihmisten kanssa penkillä. Kantokopan saa köytettyä turvavöihin.
  • huolehdi matkan aikana hyvästä ilmastoinnista, sillä lämpöhalvausriski piilee jo 25 asteessa. Liian kylmä ilmakaan ei tee hyvää eli jos reissaat kylmällä ilmalla, pidä vastaavasti huoli, ettei lämpötila putoa radikaalisti siitä, mihin kani on tottunut.
  • torju veto eli tuulisella ja kylmällä säällä kannattaa käyttää peittoa myös kantokopan päällä, mutta kuitenkin niin että ilma vaihtuu kantokopan sisälläkin

Mitä on hyvä olla reissussa mukana?

  • vesiastia
  • ruuat (heinä, pelletti ym.) ja mahdolliset ruoka-astiat
  • kynsisakset ja kampa
  • vessalaatikko
  • kuivikkeet
  • aitaus tai valjaat ulkona oleskelua varten (älä kuitenkaan jätä kaneja ulos ilman valvontaa)

Hätätapauksia varten myös lääkekaappi kuntoon:

  • lähimmän kaneista tietävän eläinlääkärin yhteystiedot
  • neulattomia lääkeruiskuja
  • fysiologista suolaliuosta sisältäviä pipettejä
  • pinsetit

Jos kaneja ei voi ottaa reissuun mukaan, pyydä hoitaja kotiin tai varaa hyvissä ajoin hoitola-aika kaneille. Kaneja tai muitakaan lemmikkejä ei saa jättää kotiin oman onnensa nojaan. Jo laki velvoittaa tarkastamaan eläimen olot vähintään kerran päivässä.

Paras hoitola lienee sellainen, jossa ei ole kissoja tai koiria, mikäli kani ei ole niihin tottunut. Hoitolaa valitessa kannattaa käydä paikan päällä katsomassa ennen kuin tekee varauksen. Jos asut Pirkanmaalla, pidä Puputäti mielessä, sillä Sarin Arkki hoitaa kaneja ja muita eksoottisia lemmikkejä lomareissusi ajan 🙂

P.S. Oli reissu minne tahansa, kanilla on hyvä olla se oma, tuttu ja turvallinen kantokoppa. Siihen kannattaa tutustuttaa jo hyvissä ajoin eikä vasta matkan alettua. Kantokopan voi laittaa lattialle ilman metalliluukkua ja pistää sinne muutama herkkupala houkuttimeksi. Alunen myös, jotta siellä on kiva ottaa vaikka pienet kauneusunet 🙂

Mitä pitää tietää ennen kanin ottamista?

Heissan! Moni ottaa kanin hetken mielijohteesta, toiset harkitsevat vuosia. Kummallekin yhteistä on se, että kaneista ei välttämättä tiedetä tarpeeksi. Vaikka olin lukenut paljon kaneista, en silti tiennyt montaakaan tärkeää asiaa, joka olisi tehnyt elämästä kummallekin osapuolelle paljon helpompaa. Jotta sun ei tarvi toistaa samoja virheitä, tässä satunnaisessa järjestyksessä muutama seikka, jonka itse olisin halunnut tietää ennen kanien hankkimista:

  1. Kanin ei kuulu syödä siemenseosta. Hanki pellettiä tuon ”myslin” sijaan ja pidä huoli, että heinää on aina saatavilla.
  2. Kani tarvitsee lajitoverin.
  3. Kääpiökanit voivat elää yli 10-vuotiaiksi.
  4. Kani pitää leikkauttaa. Etsi kaneista tietävä eläinlääkäri jo etukäteen ja varaudu rahanmenoon..
  5. Kani ei kuulu häkkiin vaan sen kuuluu saada loikkia vapaana asunnossa. Asunnosta saa tehtyä pienellä tuunauksella kaninpitävän.
  6. Kani ei tarvitse suola- ja kalkkikiviä. Suola ja kalsium tulevat monipuolisesta ravinnosta.
  7. Kanien tuoreruoka on paljon muutakin kuin lehtisalaattia, porkkanaa ja omenaa (näitä kaikkia kannattaa antaa harvoin ja vähän kerrallaan). Kokeile erilaisia yrttejä ja kaneille sopivia villikasveja.
  8. Hanki juomapullon sijaan vesikuppi. Lähes jokainen kani juo mieluummin kupista kuin pullosta.
  9. Kanin kuuluu heittäytyä kyljelleen, kun se on onnellinen. Se ei siis ole kuollut.
  10. Vatsantoiminta on tosi tärkeä juttu! Jos papanaa ei tule tai se on erilaista kuin ennen, toimi nopeasti ja ota yhteys eläinlääkäriin. Ananaksesta ja papaijasta ei ole ummetuspotilaalle apua, vaikka niin monissa lähteissä väitetäänkin.
  11. Kutteri ei ole kuivikkeeksi se paras vaihtoehto. Se voi aiheuttaa hengitysongelmia ja muita oireita. Haapahake on tyyris, mutta hyvä valinta.

Toivottavasti näistä oli apua! Lisää kanitietoa löydät blogipostausten lisäksi Kanikirjasta, jota on saatavilla verkkokaupoissa, kirjakaupoissa ja kirjastoissa. Sitä voi tilata myös suoraan allekirjoittaneelta 🙂