Kanin pelletit vertailussa

Moi! Olen aiemmin kirjoittanut Supreme Pet Foodsin ruokatarjonnasta sekä vertaillut eri merkkien pellettejä. Haluaisin vielä kokeilla Oxbown valikoimaa (oletko kokeillut, mitä tykkäsit?), mutta tällä kertaa syynissä Bunny Naturen Rabbit dream Basic ja Supreme Pet Foodsin uusin tulokas – House rabbit food 🙂

Ravintosisältöä peilaan Molly Vargan toimittaman Textbook of Rabbit Medicinen kakkospainoksen ravintosuosituksiin. Kanien ravintosuosituksia on tutkittu lähinnä tuotantokanien näkökulmasta, ei niinkään kuinka lemmikkinä pidettävät kanit pysyisivät terveinä mahdollisimman pitkään. Siksi kaikki ravintosuositukset eivät pidä satavarmasti paikkaansa.

kanipelletti rabbit dream basic house rabbit food
Pieniä ja suuria kanipellettejä.

Bonuksena eli samaan syssyyn esittelyssä myös kaksi kanien toipilasruokavalmistetta. Nämä ovat Supremen Science Recovery liquid feed ja Oxbown Critical Care. Näitä löytyy yleensä ainakin eläinlääkäriklinikoilta. Saattaa myös olla joissakin eläintarvikeliikkeissä myynnissä.

House rabbit food

Supremen pelletissä ei ole ikäsuositusta. Nappulat ovat pieniä, joten ne mahtuvat esimerkiksi namipiiloon. Valmistajan mukaan pellettiin on lisätty vitamiineista A:ta ja D:tä, siinä on korkea kuitupitoisuus, se sisältää prebioottia hampaita ja suolistoa varten, siinä ei ole lisättyä sokeria ja siinä on pellavaa ihon sekä turkin vuoksi. 

Ruokintasuositus pussin kyljestä on 2,5 kg painoiselle kanille 60-70 g päivittäin, hermeliinille 25 g, 4-kiloisille 90-100 g ja jättikaneille 120-130 g. Annostus noudattaa brittiläisen kaniensuojeluyhdistyksen, RWAFin, suositusta, joka on 25 g/kg.

Koostumus näyttää seuraavalta: timoteiheinä, vehnä, soijapavun palot, soijapapujauho, kuivattu ruoho, jauhetut kuivatut johanneksenleipäpuun palot, hernehiutaleet, pellavansiemenet, soijapapuöljy, kuivattu timjami, kalsiumkarbonaatti, prebiootit (MOS), jukkauute.

house rabbit food kanipelletti
Supreme Pet Foodsin kanipelletti

Proteiinia pelletti sisältää 14 %, kuitua 22 %, rasvaa 4 %, kalsiumia 0,6 %, fosforia 0,4 %. A-vitamiinia 20 000 IU, D-vitamiinia 2000 IU, rautaa 50 mg, jodia 1,5 mg, kuparia 7,5 mg, mangaania 30 mg, sinkkiä 100 mg ja seleeniä 0,25 mg.

Aikuinen lemmikkikani tarvitsee ravinnostaan noin 12-16 % proteiinia, joten tässä pelletissä sitä on hyvin saatavilla. Tuotantokaneilla ja imettävillä naarailla tarve on korkeampi. Liika proteiini voi kuitenkin häiritä normaalia suolistoflooraa. Virtsaan kertyy myös enemmän ammoniakkia.

Etenkin Ruusa tuntui piereskelevän (joo, kanit piereskelevät) aiemmassa postauksessa esitellyistä Supremen pelleteistä. Eron haistoi muutaman viikon jälkeen. Voi olla, että kyse oli myös virtsan tavallista ärhäkämmästä hajusta. Papanoiden koostumukseen nämä ei tuntuneet vaikuttavan.

Four + -pelletissä on 12 % proteiinia ja Grain freessä 14 %, joten kenties kyse oli sinimailasen, palkokasvien sekä proteiinin yhteisvaikutuksesta. Tässä uudessa pelletissä ei ole sinimailasta, mikä on hyvä juttu 🙂 En ole myöskään haistanut mitään normaalista poikkeavaa.

Kani tarvitsee noin 1-4 % rasvaa ravinnostaan, joten rasvaprosentti on ylärajoilla. House rabbit food vaikuttaa vähemmän rasvaiselta kuin esimerkiksi aiemmin esittelemäni Burgessin pelletit, joista jää kädetkin rasvaisiksi. 

Kalsiumin ja fosforin suhteen pitäisi olla 2:1. Kalsiumia pitäisi olla kanin ravinnossa 0,6-1 %. Fosforia kani tarvitsee 0,4-0,8 % ravinnostaan, joten näiden kahden lukemat näyttävät hyviltä.

Rasvaliukoista A:ta suositellaan kanille 6 000-10 000 IU päivässä yhtä kilogrammaa kohti, joten sitä on tässä pelletissä liikaa. A-vitamiinin liikasaanti aiheuttaa samanlaisia oireita kuin sen puutekin. A:ta tarvitaan esimerkiksi silmissä, luustossa, lisääntymisessä ja vastustuskyvyn ylläpitämisessä.

Kanin pitäisi saada ravinnostaan D-vitamiinia 800-1200 IU, joten pitoisuus ylittää ravintosuosituksen. Hormonina se säätelee kalsium- ja fosforiaineenvaihduntaa, joten se voi aiheuttaa mm. hammasongelmia. Miksi juuri näitä kahta on lisätty pellettiin?

Rabbit dream Basic 

”Ei lisäaineita, lisättyä sokeria tai väriaineita”, kertoo valmistaja. Bunny Naturen pelletissä on kolme eri kuitupituutta hampaiden ja suoliston hyvinvoinnin tueksi. Ikäsuosituksena on kuudesta kuukaudesta kuuteen vuoteen. Pelletissä on käytetty 42 eri kasvia ja siinä on hampaille sekä luustolle optimaalinen kalsiumpitoisuus.

Basic-pelletti soveltuu pussin mukaan kääpiökaneille. Se sisältää muun muassa timoteitä, apiloita, kauraa, auringonkukansiemenuutetta, pellavansiemenuutetta, rapsia, vehnää ja porkkanaa.

Pelletit ovat isoja, joten ne eivät mahdu namipiiloon. Niitä voi kuitenkin puolittaa ja ripotella lattialle kanin etsittäviksi. Ne myös sotkevat jonkin verran, verrattuna pieniin pelletteihin. Nimimerkillä ”Vaaleat matot, ruskeat muruset” 😀

bunny nature kanipelletti
Bunny Naturen kanipelletti

Ravintoaineet näyttävät seuraavalta: proteiinia on 13 %, rasvaa 2,7 %, kuitua 21 %, kalsiumia 0,6 %, fosforia 0,4 %. A-vitamiinia on 10 000 IU, D-vitamiinia 700 IU, E 60 mg, kuparia 6 mg, jodia 0,9 mg, rautaa 50 mg, sinkkiä 60 mg, mangaania 40 mg ja seleeniä 0,18 mg.

Proteiinipitoisuus on suositusten mukainen ja sitä on hieman vähemmän kuin Supremen pelletissä. Myös rasvapitoisuus on matalampi ja näin ollen parempi kuin toisessa pelletissä. Kalsium-fosforisuhde on täysin sama kuin toisessakin pelletissä, ja se on suositusten mukainen.

A-vitamiinia on tarpeeksi, vaikkakin se on ihan ylärajalla. D-vitamiinia on liian vähän eli tämän suhteen kumpikin pelletti saa miinusta. E-vitamiinin määrä on suositusten mukainen, sillä sitä kani tarvitsee 40-70 mg/kg. E-vitamiini vaikuttaa esimerkiksi sydämen toimintaan ja veren hyytymiseen. Tämän pitoisuutta ei lue Supremen pelletissä.

Kuparia, sinkkiä (suositus on 0,5 %), seleeniä ja jodia on Supremen pelletissä enemmän kuin Bunnyn. Mangaania on Bunnyn pelletissä enemmän. Rautaa on kummassakin pelletissä saman verran.

Bunny Naturen mukaan heidän pellettiään tulee tarjota vapaasti kanille eli annostus on ”kuppi täyteen”. Pussin kyljessä (kuten myös Supremen) lukee onneksi, että heinää ja vettä on oltava saatavilla koko ajan. Se vain, että eihän kani syö heinää tarpeeksi jos muuta ruokaa on myös koko ajan saatavilla.

Kumpi on parempi pelletti?

Sekä Supremen että Bunny Naturen pelletissä on hyviä ja huonoja puolia. Mikä sitten on hyvä pelletti? Hyvässä kanipelletissä ei saa olla eläinperäisiä ainesosia ja sen pitää noudattaa niitä ravintosuosituksia, joita tällä hetkellä on jo tiedossa. Hyvästä pelletistä kani ei saa löysää vatsaa ja se syö sitä mielellään. Siinä on oltava riittävästi kuitua ja optimaalinen kalsium-fosforisuhde.

Tykkään sekoitella kaneille vähintään kahta eri pellettiä ja aion tehdä niin ainakin siihen saakka, kunnes se täydellinen pelletti löytyy 🙂 Suuria muutoksia ei saisi kanin ruokavalioon tehdä, koska muuten herkkävatsaisimmat ja ronkeleimmat kanit voivat saada ruuansulatusongelmia.

Paras aika antaa pelletit on illalla. Kani syö eniten aamukahdesta aamukuuteen ja kello 15-24 välisenä aikana. Jos kanilta jää syömättömiä pellettejä, laita ensi kerralla vähemmän tarjolle. Noin 1 rkl vuorokaudessa per nenä riittää kääpiökanille.

Alla vielä kahden toipilasruuan esittely. Kumpikin soveltuu hyvin kaneille ja jämiä saa käytettyä pois esimerkiksi kanikekseissä. Sairaan kanin ravintovaatimukset ovat erilaiset kuin terveellä kanilla, joten siksi pitoisuudet eroavat normaalista kanipelletistä.

Science Recovery

Recovery-jauheesta tulee ensimmäiseksi aniksen tuoksu mieleen. Se sisältää sinimailasta, kaurajauhoa, soijapapua, vehnää, selluloosaa, kuivattua hernettä, hedelmäoligosakkariidia, sokerijuurikaspulppaa, anista, rohtosarviapilaöljyä, kivennäisiä ja vitamiineja.

Rasvapitoisuus on 2 %, kuitua on 19 %, valkuaista 17 %. A-vitamiinia jauhe sisältää 12 000 IU/kg, C-vitamiinia 10 IU/kg, D-vitamiinia 1500 IU/kg, E-vitamiinia 80 mg/kg ja kuparia 14 mg/kg.

Lue vellin sekoitusohjeet aina pussin kyljestä (valmistaja on Supreme) tai pussin mukana tulevista erillisistä ohjeista.

Critical Care

Valmistusaineluettelosta löytyy timoteitä, soijaleseitä, soijaproteiinitiivistettä, vehnänalkiota, ruokomelassia, suolaa, soijaöljyä, kauranorasta, vehnäjauhoa, hiivaa, vitamiineja ja mineraaleja.

Proteiinia 16 %, rasvaa 3 %, kuitua 23 %, kalsiumia enintään 0,6 % ja fosforia 0,25 %. A-vitamiinia 19 000 IU/kg, C-vitamiinia 10 000 mg/kg, D-vitamiinia 900 IU/kg, E-vitamiinia 190 IU/kg ja kuparia 18 mg/kg.

Lue sekoitusohjeet pussista (valmistaja on Oxbow) tai erillisistä, esimerkiksi eläinlääkärin antamista ohjeista.

Vielä sananen hiivasta, sillä tämä toipilasruoka sisältää hiivaa. Kyseinen hiiva on Saccharomyces cerevisiae. Ei kuitenkaan kannata käyttää kanin ruuansulatusta tukemaan mitään pullannostatushiivaa vaan ravintohiivahiutaleita.

Annostuksesta en osaa sanoa, koska en ole vielä törmännyt luotettavaan lähteeseen, missä tämä olisi varmaksi ilmoitettu. En myöskään ole kokeillut ravintohiivahiutaleita omilla kaneilla, muuta kuin tämän toipilasruuan muodossa.

Ihmisille annostus on vähäistä etenkin alkuun, joten en antaisi kaneille muutamaa hiutaletta enempää kerralla. En myöskään antaisi niitä jatkuvasti tai kovin usein, koska kanin ruuansulatuksen kuuluu toimia ruohojen eikä hiivan voimalla 🙂

Eri kuvantamiskeinot

Moikka moi! Tällä kertaa aiheena eri kuvantamiskeinot eli mitä eroa on röntgenkuvilla, ultralla ja muilla kuvantamiskeinoilla. Omia kaneja on kuvattu sekä röntgenlaitteilla että ultralla. Magneetti- ja CT-kuvausta on saatavilla ainakin Evidensiassa.

Röntgen

Röntgenkuvauksella kartoitetaan parhaiten kovien kudosten kuten luiden tilannetta. Pehmeistä kudoksista voi röntgenkuvata esimerkiksi sydäntä, keuhkoja ja suolistoa.

Röntgenkuvilla on diagnosoitu omilta kaneilta spondyloosia ja muita luuston epämuodostumia sekä yksi virtsakivi.

Röntgenlaitteita löytyy hyvin eri eläinklinikoilta.

Huonoja puolia ovat säteily ja mahdollinen rauhoitus. Röntgenkuva on pysähtynyt kuva, joten eläimenkin pitää olla paikoillaan sen ottamisen aikana.

Ultra

Ultraäänen avulla nähdään parhaiten pehmeitä kudoksia, kuten kohtua, virtsarakkoa, sydäntä ja maksaa. Anturissa on kristalleja, joiden värähtely tuottaa ultraääntä ja vastaanottaa kaikuja.

Suolistokaasujen läpi ääniaallot eivät pääse. Nesteestä ei heijastu kaikua, joten se näkyy mustana ja kovasta kudoksesta heijastuu valkoinen kuva. Kuvaa ei saada aikaan ilman kosteutta (geeliä).

Ultraamalla diagnosoitiin Puputti-kanin kohtusyöpä ja tutkittiin, ettei Poppanalla ole virtsarakossa ongelmia. Poppanan sydänultrasta löytyy aiempi postaus.

Ultrauslaitteita löytyy melko hyvin eri eläinlääkäriklinikoilta eikä ultraus vaadi nukutusta. Ultraäänestä saadaan liikkuvaa kuvaa.

Huonoja puolia ovat ultraamisen pitkä kesto esimerkiksi sydänultrassa ja se, että toimenpidettä varten pitää ajella karvoja ja käyttää geeliä. Lisäksi kanin iho on melko paperimaista ja siihen tulee helposti haavoja.

Magneetti

Magneettikuvaus eli MRI on aiemmin mainittujen yhdistelmä, ja sen avulla voidaan kuvantaa sekä pehmeitä että kovia kudoksia tarkasti. Kuvat ovat pysäytyskuvia, joten magneettiakin varten eläimen pitää olla paikoillaan. Se tarkoittaa eläimen nukuttamista toimenpidettä varten.

Magneettikuvantaminen on kalliimpaa kuin röntgen ja ultra eikä sitä ole välttämättä saatavilla kaneille. Magneettikuvauksesta ei tule ionisoivaa säteilyä.

CT-kuvaus eli tietokonetomografiatutkimus

CT-kuvauksessa käytetään röntgensäteitä ja sillä voidaan kuvantaa esimerkiksi luita, niveliä ja vatsaonteloa. Yleisimpiä tutkimuskohteita lienee kaneilla pään alueella korvat sekä hampaat.

Kanin pään alueen tulehdukset ovat usein kuin jäävuoria, koska vain pieni osa on näkyvissä. Esimerkiksi hammasongelmat voivat ulottua leukaluuhun tai kyynelkanaviin saakka.

Päätään ravistelevalla kanilla ei ole välttämättä muita oireita, vaikka korvatulehdus olisi vakava. Kanilla on moniin muihin eläimiin verrattuna paksua mätää, joka ei lähde paiseita puhkaisemalla ja valuttamalla vaan usein vaaditaan mätäpaiseen kirurgista poistoa. Sitä ennen pitää toki varmistua, onko mätäpaisetta ja missä tarkalleen.

Harmittomalta vaikuttanut korvien ravistelu voikin päätyä esimerkiksi kasvohalvaukseen tai head tiltiin (kani pitää päätä vinossa).

CT-kuvaus on hintavampaa kuin röntgen ja ultra eikä laitteistoa löydy kovin monelta eläinlääkäriklinikalta. Kuvaus vaatii joko rauhoituksen tai nukutuksen.

Diagnostinen lämpökuvantaminen

Infrapunakuvantamisella eli diagnostisella lämpökuvantamisella voidaan tutkia esimerkiksi lihaksia, verenkiertoelimiä, niveliä ja hermostoa.

IR-lämpökuvantamisjärjestelmää kehittelevän TherMidaksen mukaan sen avulla voidaan havaita tulehdukset ennen kuin tulee kliinisiä oireita. Hyviä uutisia sairauksiaan peitteleville kaneille 🙂

Terve eläin säteilee samanmoista ja symmetristä lämpöä kun taas sairaalla eläimellä on nähtävissä puolieroja.

Eläintä ei tarvitse rauhoittaa tai nukuttaa tutkimusta varten. Lämpökuvantaminen ei vaadi karvojen ajelua eikä tule säteilyaltistusta.

Entäs ne huonot puolet? Lämpökuvantaminen on melko uusi juttu, joten sitä tuskin on vielä saatavilla eläinlääkäriklinikoilla. Hinta on myös suuri kysymysmerkki. Tämä vaikuttaa kuitenkin hyvin mielenkiintoiselta kuvantamiskeinolta, josta voivat hyötyä erityisesti käsittelyä kammoavat ja oireitaan piilottelevat eläimet. Juurikin siis ne pitkäkorvat, joita kenties sinunkin kotonasi loikkii 🙂

Yhteenvetona

Mitä uudempaa teknologiaa käytetään, sitä kalliimmaksi tutkimukset yleensä tulevat. Lisäksi saatavuuden kanssa voi olla ongelmia. Tekniikka kehittyy kuitenkin syystä ja uusissa kuvantamiskeinoissa ainakin näin kani-ihmisenä minua kiinnostaa eniten juuri se, ettei eläimeen tarvitsisi kajota.

Ei tarvitse nukuttaa, rauhoittaa tai ajella karvoja eikä olla paikoillaan. Nämä edellä mainitut voivat tuntua kanista epämiellyttävältä ja aiheuttaa esimerkiksi suolistovaivoja.

Monilla eläinlääkäriklinikoilla on käytössä rahoitusvaihtoehto, jolloin maksun voi pilkkoa osiin. Siihen kun yhdistäisi vielä sen kaneillekin saatavan vakuutuksen (katso linkin takaa aiempi postaus), uskon, että yhä useammalla olisi mahdollista tutkituttaa kanejaan entistä paremmin.

Jos kanilla on oireita tai se toisin sanoen käyttäytyy omituisesti, kannattaa olla mahdollisimman pian yhteydessä kaneista tietävään eläinlääkäriin. Mitä varhaisemman diagnoosin kani saa, sitä helpompi vaivaa on todennäköisesti hoitaa.

P.S. Käytin lähteinä mm. näitä: Sirkkola, Heikki ja Susanna Tauriainen (toim. 2010): Eläinten lääkintä ja hoito – käsikirja eläintenhoitajille sekä Lassila, Pilvi (toim. 2017): Poskipusseja, suomuja ja siipisulkia: pienten ja eksoottisten seuraeläinten hoitotyö ja Evidensian sekä TherMidaksen kotisivuja.

P.P.S. Rauhoittaminen = tajunnan taso laskee, kevyempi kuin nukutus. Nukutus = narkoosi, anestesia, eläin on tajuton eikä tunne kipua.