Puputäti, kuvittaja ja graafikko yhdistivät voimansa eläinten hyväksi

Täältä se tulee, vuoden odotetuin kirja! Juuri sopivasti jouluksi 🙂 Mielikuvitusta ei ole Puputädiltä juuri koskaan puuttunut, joten yksi uusista ideoista ilmestyy painosta noin viikon kuluttua. Montako sulle laitetaan? 🙂

”Petunia Pesukarhun tempputarina” osoittaa hyvin sen, miten erilaisilla tavoilla hyväntekeväisyyttä voi harjoittaa. Aina ei tarvitse lahjoittaa tavaraa tai rahaa vaan voi tarjota omaa ammattitaitoaan esimerkiksi yhdistysten käyttöön.

Muutama vuosi sitten työkaverini, Anniinan kanssa keksittiin muuan keppijumppaileva pesukarhu. Idea lähti työpaikan taukojumppahetkistä joulukuussa 2015, mutta lisää lihaa luiden ympärille tuli vasta kesällä 2016. Tarjosin ”Petunia Pesukarhun tempputarinaa” Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistykselle heinäkuussa 2017 ja kuvitusta siihen alettiin tehdä syyskuussa 2017.

Koska lahjoitin tarinan PESU ry:n käyttöön, mulle oli tärkeää, että myös kuvitus ja taitto saadaan lahjoituksina. Näin onneksi kävi, sillä Hanne Rantala, Yhdysvalloissa asuva intuitiivinen kuvittaja otti pestin vastaan. Kun kuvat valmistuivat, Annukka ”Nukka” Repo alkoi taittaa kirjaa. Meillä on kaikilla rescue-lemmikkejä, joten eläinrakkaus on ehdottomasti yhdistävä tekijä 🙂

Tänä vuonna on lanseerattu #miautoo -kampanja. Jos et ole siitä vielä kuullut, kissakriisi meinaa levitä käsiin. Vapaaehtoiset hoitavat orpopentuja ja yrittävät epätoivoisesti selviytyä edes tästä vuodesta. Uudelle hyväntekeväisyyshankkeelle on todella tarvetta. Kissojen lisäksi PESUlle tulee paljon kaneja ja koiria. Eläinlääkärikulut huitelevat tähtitieteellisissä luvuissa, kun yhdistyksille päätyvät lemmikit ovat yhä huonommassa kunnossa. Toki niistä tulee vielä oivia lemmikkejä, mutta niiden kuntouttamiseen menee paljon rahaa. Jos eläinsuojeluyhdistykset eivät näitä eläimiä auta, monen päivät olisivat luetut.

Mistä on kysymys? Kenelle kirja sopii?

Petunia on 4 in 1 eli satukirja, jota voit lukea pienimmille lapsille, värityskirja jota haluaa kokeilla lasten lisäksi aikuiset, puuhakirja jonka mukaan voi esimerkiksi jumpata lasten kanssa, ja sen ostaminen on myös eläinsuojeluteko. Mikä olisikaan parempi joululahja? Lue lisää jumppaavasta pesukarhusta, joka päätti muuttaa Suomeen!

Pehmeäkantinen, koko B5, liimasidottu, 20 sivua. Sisus mustavalkoinen, 10 kuvaa. Normihinta 10€/kpl + postikulut. Tilaa omasi osoitteesta tuotteet@pesu.org!

Tukkuhinta 6,50€/kpl + postikulut. ISBN 978-952-94-1190-0

Mainokset

Kanit ja nukkuminen

Heissulivei! Otsikon perusteella voisin kertoa kahdesta eri asiasta. Tänään ei kuitenkaan aiheena ole, miten saa itse nukuttua kun kani rymistelee aamuyöllä, vaan se, miten kani nukkuu 🙂 Ootko ikinä miettinyt, miksi kani nukkuu istualteen tai pitää vähintään toista korvaa höröllä? Se on sitä saaliseläimen elämää, kun pitää olla koko ajan vartiossa. Kovaa elämää, vai mitä? Onhan se, mutta kaikkien elämää helpottaa kun kanilla on lajitoveri.

tworabbitsarebetterthanone

Kanin leposyke on 150-300 lyöntiä minuutissa, joten siitä on helppo loikkia tarvittaessa karkuun eikä ole ihme, että epävarma kani pitää koipensa mieluummin vartalon alla kuin rennosti näkyvillä. Vertailun vuoksi, Suomalaisen Lääkäriseuran lehden mukaan aikuisen ihmisen leposyke on 60-80.

Asennon lisäksi kani kommunikoi korvillaan ja hännällään. Häntä pystyssä kani ei yleensä ole rento. Vaikka kani näyttäisi nukkuvan eli pitää silmiä ummessa, korvat voivat sojottaa eri suuntiin. Ehkä toinen korva lepää päätä myöden, mutta toinen toimii edelleen satelliittina mahdollisille rasahduksille ja muille äänille. Se kertoo, että ympäristössä on vielä jotain, miksi kani ei uskalla rentoutua.

kaniloikoilee

Monissa lähteissä kehotetaan juttelemaan kanille rauhallisesti ja tätä ei voi kyllä liikaa korostaa, etenkään uusien kanien kohdalla. Kaneilla on nimittäin semmoinenkin ominaisuus, että ne voivat olla ihan täydessä unessa vaikka silmät olisivat auki. Jos oot koskaan miettinyt, miksi kani saa hirveät slaagit yhtäkkiä kun tuut huoneeseen ja lähestyt kania, se johtuu tästä. Kani on ollut unten mailla ja olet pelästyttänyt sen. Jos taas kani kuulee äänestäsi, että olet tulossa, se voi jatkaa uniaan 🙂

Apua! Kani kellahti kyljelleen! Nytkö se kuoli?

Jos olet ollut onnekas, olet päässyt todistamaan onnellisen kanin käyttäytymistä ja nähnyt kuinka kani yhtäkkiä kaatuu kyljelleen ja jää siihen, ainakin vähäksi aikaa, makaamaan ketarat ojollaan. Kaikki on sillä hetkellä niin hyvin, että kani tyytyväisenä heittää maate 🙂 Kellahtamista edeltää usein pieni lattian/maan kaivelu. Pitäähän se makuupaikka ensin pedata..

kanikellahti

Kuten moni muukin kaninomistaja, itsekin olen tätä kellahtamista aikoinaan pelästynyt ja käynyt tökkäisemässä, että ootko vielä hengissä. Huh, on se 😀 Nyt kun tietää, miksi kanit tekevät näin ja ettei se tarkoita mitään ikävää, on tosi surullista muistella ensimmäistä kaniani, joka ei varmaan koskaan kellahtanut. Tietysti Iineksen olotkin olivat silloin 90-luvun alussa niin puutteelliset, ettei mikään ihme. Iineksellä ei ollut lajitoveria, sillä oli pieni häkki, se ei saanut olla koko ajan vapaana enkä muista oliko Iineksellä sen paremmin piilopaikkaa kuin jatkuvasti heinääkään.

Uusien kanien kanssa voi mennä kauan, ennen kuin kellahtamista näkee ja toiset taas heittäytyvät heti ja tämän tästä makuulle. Se ei välttämättä johdu sinusta vaan kanin aiemmista huonoista kokemuksista. Ole kärsivällinen, kyllä se siitä ajan kanssa 🙂 ”Aika” voi tarkoittaa mitä tahansa päivien ja jopa kahden vuoden välillä.

P.S. Jos sua kuitenkin jäi kiinnostamaan ihmisten nukkumisvinkit, kokeile korvatulppia ja jos se on mahdollista, sijoita kanin vessalaatikko/asumus jonnekin muualle kuin makuuhuoneeseen. Jos kani heittelee painavaa keraamista ruokakippoaan yöllä, ripottele pelletit puhtaalle lattialle tai laita ne puiseen namipiiloon. Jos kani rymistelee häkissä, jätä luukku auki 24/7 🙂 Pahvisia virikkeitä ei välttämättä kannata jättää kanille yöksi, jos olet herkkäuninen. Niiden kalvamisesta kantautuu melkoista ääntä..

P.P.S. Kanit on hämäräeläimiä eli puuhastelevat eniten auringonlaskun ja -nousun aikaan. On siis ihan normaalia, että kanisi koisaa päiväsaikaan 🙂

Buns of steel – vegaaniset punajuurisämpylät

Hejsansaa! Kaivoin taas vanhan köksävihon esille ja päätin tehdä sämpylöitä 🙂 Sovelsin reseptiä vähän, kuinkas muuten. Oikeasti näihin tulisi hiivaleipäjauhoja, mutta nyt niihin meni spelttijauhoja ja gluteenittomien jauhojen jämät (kikhernettä ja muistaakseni kaurajauhoja). Punajuuresta saa mm. rautaa, joten siitä nimi 😀

Taikinasta tulee yhden pellillisen verran sämpylöitä ja ne paistuvat uunin keskitasolla 225 asteessa.

Juuri:

  • 2,5 dl vettä tai kasvipohjaista maitoa
  • 25 g hiivaa tai vastaava määrä kuivahiivaa
  • 2 dl spelttijauhoja

Jotta hiiva aktivoituu, nesteen pitää olla noin 37 asteen lämpöistä. Sekoita hiiva nesteeseen ja sen jälkeen lisää jauhot. Tasainen velli saa kohota pyyhkeen alla 10-15 minuuttia.

Taikina:

  • 1 punajuuri raastettuna
  • 1 tl puhdistamatonta suolaa
  • 3-4 dl spelttijauhoja
  • 2 rkl rypsiöljyä

Raasta kuorittu punajuuri. Kuplivan juuren sekaan lisätään suola ja osa jauhoista. Sekoita mukaan myös punajuuriraaste. Aluksi voi käyttää puuhaarukkaa tai taikinakaavinta, mutta kun jauhoja lisäilee hiljalleen taikinaan, on parasta jossain vaiheessa käännellä taikinaa käsin. Lopuksi lisätään öljy. Taikinan kuuluu irrota hyvin astiasta.

Taikinasta vaivataan pitko, joka jaetaan veitsellä samankokoisiin osiin. Sämpylöitä tulee noin 10 kpl. Pyörittele palasista palloja ja nosta ne pellille leivinpaperin päälle. Liina sämpylöiden päälle ja antaa kohota hetken aikaa. Paista noin 10 minuutin ajan 🙂

Sitten vaan halkaistaan, laitetaan vähän levitettä päälle ja viedään ääntä kohti!