Kanien luontaishoidot – kanin hieronta-opas

Kaneja voidaan hoitaa länsimaisen lääketieteen lisäksi myös akupunktiolla, hieronnalla ja esimerkiksi reikillä. Tänään aiheena on hieronta. Tilasin aiheeseen sopivan Chandra Moira Bealin kirjoittaman kirjan The relaxed rabbit: massage for your pet bunny.

Kirjassa on 45 sivua ja se on pehmeäkantinen. Kirjoittaja on koulutettu hieroja. Hänellä oli Maia-niminen kani, jonka ansiosta kanien hieronta alkoi kiinnostaa.

Hieronnalla on monia käyttökohteita ja siitä voi olla apua kipeytyneiden lihasten lisäksi esimerkiksi nivelrikkoiselle kanille tai leikkauksen jälkeiselle parantumiselle. Hieronta rentouttaa myös kania.

Pelkällä hieronnalla kania ei voida hoitaa vaan se toimii ennaltaehkäisevästi ja tukee muuta hoitoa. Liikkuvuus paranee, verenkierto vilkastuu ja vastustuskyky kasvaa. Hieronnasta ei yleensä ole haittaa ja se vie vain aikaa, ei rahaa. Paitsi tietysti tämän kirjahankinnan myötä 😉

Poppana-kania sekä muutamia hoitokaneja olen hieronut purentalihaksista, mutta esimerkiksi Tuhto on melko arka kosketukselle.

Haasteena etenkin rescue-kanien kohdalla on varmasti se, että luottamus pitää ensin ansaita. Hieronnalla voi vahvistaa ihmisen ja kanin suhdetta, mutta ensin on ansaittava jonkinlainen luottamus. Muuten kani juoksee karkuun ja ihminen turhaantuu. Beal kertoo, että ihmisen kämmenissä virtaa paljon energiaa ja se saattaa pelottaa arkoja eläimiä.

Milloin ei saa hieroa?

  • kani on juuri syönyt (odota 30 min ja hiero vasta sitten)
  • kani on sairas
  • kani on tiine
  • kani spurttaili juuri ympäri kotia (anna sykkeen hidastua ensin)
  • kanilla on kasvaimia
  • kanilla on kipulääkitys
  • kanilla on diabetes
  • kanilla on korkea verenpaine

Mitä ei saa hieroa?

  • silmiä
  • valtimoiden aluetta (korvat, leuka, kaula, sisäreisi)
  • selkärangan päältä
  • munuaisten kohdalta
  • polvista
  • vatsasta (vain kevyttä hierontaa)

Beal ohjeistaa aloittamaan aina kevyellä hieronnalla. Näin kudokset saavat pehmetä rauhassa, jonka jälkeen voi painaa hieman enemmän. Yleensä hierotaan sydämeen päin, mutta koska karva kasvaa toiseen suuntaan, kani ei normaalisti tykkää vastakarvaan silittelystä.

Myötäpäiväiset liikkeet lisäävät energiaa, vastapäiväiset rauhoittavat. Jos vaikka kani on aggressiivinen ja sillä tuntuu lapaluissa solmut, käytä vastapäiväistä liikettä. Yritä erottaa iho ja sen alla oleva lihaksisto toisistaan.

Käytä molempia käsiä. Koske kaniin koko hieronnan ajan, silloin kanilla on luottavaisempi olo. Tarkkaile kanin eleitä. Hyviä eleitä ovat hidas ja tasainen hengitys, venyttely, silmien ummistaminen ja hampaiden hiljainen narskuttelu.

Anna kanin tulla sun luo hierontaan ja tee se aina lattialla. Älä tee hierontaa väkisin. Jos kani loikkii pois, se on ok. Pese kädet ennen hierontaa ja jätä ranne- tai muut korut pois, sillä niihin voi jäädä karvoja väliin ja se tuntuu epämiellyttävältä kanista.

bunny flop sarin arkki kani
Tätä ihanaa hoitokania sai hieroa purentalihaksista.

Kanin luusto

Kirjassa on paljon havainnollisia mustavalkokuvia, joissa esitellään sekä hieronnan rentouttamaa Maia-kääpiöluppaa että oikeita otteita. Niitä en kuitenkaan tekijänoikeussyistä voi tähän liittää. Yritän siis selittää parhaani mukaan 🙂

Jotta tunnistaa oikeat lihakset, pitää ensin opetella luuston rakennetta. Kun kädet laittaa kanin nenälle ja silittää otsaa sekä korvia kohti, kallosta pitäisi löytyä kaksi uurretta nenän vierestä. Sieltä löytyy poskiontelot ja etuhampaiden juuret. Monille kaneille tämä on mieluisa kohta silittää.

Kaneilla on seitsemän kaulanikamaa, kaksitoista rintanikamaa ja seitsemän lannenikamaa. Näistä nikamista johtaa selkärankaan kohoumia ja suoraan näiden päältä ei saisi hieroa, ainakaan kovaa. Sen sijaan pitkiä selkärankalihaksia, jotka ulottuvat aina ristiluuhun saakka, saa hieroa ja moni kani tykkää tästä. Ristiluun ympärillä on kolmio (kärki alaspäin) ja sen päissä on paljon hermoja.

Kaneilla on samanmuotoiset lapaluut kuin ihmisillä. Niiden päissä pitäisi tuntua kolmiomainen muoto.

Tekniikan hiontaa

Beal suosittaa, että aina hieronnan aluksi pidetään kädet kanin päällä noin 15 sekunnin ajan, jotta molemmat tottuvat kosketukseen. Heiluttelussa laitetaan kädet kanin sivuille ja hellästi keinutetaan vuoron perään kummallekin sivulle, jotta tulee pientä liikettä.

Sivelyotteella hierotaan pitkin ja liukuvin ottein. Sively lämmittää lihaksia ja niiden avulla saa hyvän käsityksen kanin lihaksistosta. Hidas ja kevyt sively rauhoittaa kania.

Pusertelu (kyllä, tämä on oikea termi) vähentää lihasjännitystä ja parantaa verenkiertoa. Kuona-aineetkin lähtevät liikkeelle. Pusertelussa kädet laitetaan C:n muotoon ja otetaan kiinni lihaksesta, nostaen sitä luusta pois päin. Pyöritä ja purista lihasta kämmenillä, vapauta. Pusertelu muistuttaa taikinan vaivaamista.

Painelu sopii kaneille, jotka kutiavat helposti tai joilla on pitkä turkki.

Rullausote muistuttaa pusertelua, paitsi rullauksessa ainoastaan ihoa nostetaan.

Väristysote herättelee hermoja ja auttaa lihaskramppeihin. Paina kania sormienpäillä ja värisytä poikittain.

Kitkaote muistuttaa väristysotetta, mutta ulottuu syvemmälle lihaskudoksiin.

Taputusotteella tarkoitetaan nopeita ”karateiskumaisia” otteita. Kaneilla ei voi käyttää koko kämmentä (eikä juurikaan voimaa) vaan pelkästään sormenpäitä. Luiden tai elinten päältä ei saa taputella.

Yhteenvetona

Kirjassa on paljon hyödyllisiä vinkkejä ja aion kyllä kokeilla hierontaa omille kaneille. Pienen totuttelun jälkeen etenkin Ruusa voisi tykätä hieronnasta. Kirjasta löytyy hierontavinkkejä myös erityiskaneille eli head tilt -potilaille, seniorikaneille ja esimerkiksi hammaspiikeistä kärsiville kaneille.

Kirja ei sovi arimpien kanien omistajille, koska hieronnassa kosketaan näille ns. punaisille alueille eli vaikkapa kylkiin ja tassuihin. Ja kuinka moni kani antaa koskea leuan alle tai vaivata selkäänsä?

Kuvat saisivat olla hieman parempia, kun nyt osaa tekstistä ei voi lukea. Kallon tunnistamiseen tarvittavista osista ei saa selvää.

Kaiken kaikkiaan lyhyt sekä ytimekäs kirjanen ja olen tyytyväinen, että hommasin sen itselleni 🙂 Suosittelen siis sullekin!

P.S. Jos haluat hieroa kania purentalihaksista, pyörittele leukaperien/poskien kohdalta ja lopuksi sivele sormenpäällä kania leuasta korviin (näyttää siltä kuin kani irvistäisi).

 

 

 

Montako kania eläinlääkäriin?

Helou! Jos sulla on monta kania ja yhdellä olisi eläinlääkärireissu tiedossa, montako kania otat käynnille? Vuosia sitten olisin vastannut tähän, että yhden. Enää en ole yhtä varma.

Aiemmin olen vienyt kaneja yksittäin eläinlääkärin vastaanotolle. Reissun jälkeen kanit ovat silti tulleet toimeen keskenään. On kuitenkin mahdollista, että eläinlääkärireissu (etenkin pidempi sellainen) voi vaikuttaa kanienvälisiin suhteisiin. Tiedän muutaman tapauksen, jossa kanit ovat alkaneet hyökkiä toistensa päälle eläinlääkärikäynnin jälkeen.

Miksi kanit eivät hyväksy toisiaan eläinlääkärikäynnin jälkeen?

Jos eläinlääkäriin menee uroskani ja naaraskani jää kotiin, on suurempi riski sille, että kanit eivät enää tule toimeen käynnin jälkeen. Naaraat puolustavat reviiriä uroksia hanakammin. Eläinlääkärissä käynyt kani tuoksuu erilaiselta eikä kotiin jäävä kani välttämättä enää tunnista kaveria.

Kani voi suhtautua eläinlääkäristä palaavaan kaniin täysin vieraana kanina ja koska kanit ovat kuitenkin melko reviiritietoisia, hyökkiminen voi alkaa. Kotiin palaava kani taasen ihmettelee kaverin käytöstä ja puolustautuu kenties myös hyökkäämällä.

Pattitilanteessa ollaan etenkin silloin, kun kotiin jäänyt kani on ollut se alistuvampi eikä enää suostu antamaan kaverilleen periksi. Asunnossa ei ole tarpeeksi tilaa toisen kanin väistämiseen, vaikka neliöitä olisi reilustikin.

Riita poikki ja omistaja väliin?

Jos kanit alkavat tapella, on tärkeää tarkkailla menoa siten, että jahtaaminen on ok, naamakkain hyökkiminen ei välttämättä ole ok. Jos jommasta kummasta tulee verta, on aika erottaa kanit.

boxing rabbits
Nyrkkeilevät kanit näyttävät tältä…

Jahtaamista auttaa se, että lattialla on kanintassujen pitäviä mattoja, jotka eivät liu’u alta kun niiden päältä pinkaistaan karkuun. Piilopaikkojen lisääminen ja uusien virikkeiden tarjoaminen saattavat auttaa, kun kaneilla on mahdollisuus paeta ja tutkiskella uutta ympäristöä. Jos uusia virikkeitä ei ole, kokeile vaihtaa vanhojen tavaroiden paikkaa.

Tuoksuvien yrttien tarjoaminen kannattaa aina, joten siitä saattaa olla tässäkin apua. Kanit voivat siinä syödessään pällistellä toisiaan ja muistella, mahtavatko jo tuntea vaiko eivät. Yrttejä kannattaa ripotella sinne tänne.

Jos menet tappelevien kanien väliin, saatat saada vähän hammasta tai raapaisuja itsekin. Suosittelen siis pitkähihaista paitaa ja paksukankaisia housunpuntteja.

Tappelevat kanit voivat rauhoittua ajan myötä, jos tutustuttaminen aloitetaan kokonaan alusta. Aiemmassa postauksesta löytyy vinkkejä kanien tutustuttamiseen 🙂

Kaikkia kaneja ei toki ole pakko ottaa eläinlääkärikäynnille mukaan, mutta yleensä on jokin ydinporukka, jotka hengailevat eniten yhdessä. Näille voi siis tulla kränää, jos joku kaneista häippäsee kantokopassa pois ja tulee takaisin kummalliselta tuoksuen.

Ai miten niin kani on helppo lemmikki? 😉

Yhden iso stressi vs kahden pieni stressi

Ajattelin aiemmin, että ei kannata viedä kuin sairas kani eläinlääkäriin, koska kantokoppamatka on stressaava. Ei ollut järkeä stressata kaikkia matkalla. Mutta olisiko sittenkin niin, että kaiken kaikkiaan tulee helpommaksi viedä useampi kani?

Näin ainakin nykyään suositellaan.

Koska kani on yhdyskuntaeläin ja tarvitsee lajitoverin seuraa, se koskee myös kantokoppamatkoja. Vaikka kaneja pelottaisi, ne saavat kuitenkin toisistaan turvaa. Kenties voivat sitten kotona keskustella, kuinka kamala reissu tuli tehtyä 😀

Kamaluutta voi kirjaimellisesti pehmittää laittamalla heinää ja vähän jotain herkkua kantokoppaan sekä tietysti vällyjä, joihin pissat imeytyvät. Jos kantokoppa on ylhäältä avonainen, peitä katto kankaalla, jotta kaneilla on mahdollisimman turvallinen olo.

Turvallisia eläinlääkärireissuja kanien kanssa toivottelee Puputäti! 🙂

P.S. Minut löytää myös Instagramista nimellä @pupu.tati

(Kuvat Pixabay.com)

 

 

 

Kanin elekieli – mitä eri asennot tarkoittavat?

Koska kani ei päästele kovin paljon ääniä, se viestii lähinnä eleillä. Jotta osaat puhua sujuvasti kania, sinun täytyy ymmärtää, mitä kulloisetkin eleet tarkoittavat. Muiden eläinten tavoin kanikin reagoi ympäristöönsä. Jos ympäristö ei ole kanille suotuisa, on turha odottaa säyseää käytöstä.

Siltä varalta, että et ole aiempia artikkeleitani lukenut, todettakoon, että kani on saaliseläin ja sen vuoksi täysin erilainen lemmikki kuin esimerkiksi koira. Piiloutuminen, pakeneminen ja arkuus ovat normisettiä kaneille. Aitoja sylipupuja on harvassa.

Jos luit ekan lauseen ja ajattelit, että jes, kanihan on sitten hiljainen lemmikki, niin ikäväkseni joudun kertomaan, ettei näin ole 😀 Vaikka kani ei juuri ääntele, se saa kyllä ääntä aikaiseksi kolistelemalla ja nakertamalla. Hämäräaktiivisena vipeltäjänä kani saattaa raastaa herkkäunisimpien ihmisten hermoja. Etenkin jos kanin tukikohta on lähellä makuuhuonetta.

Takajalkojen tömistäminen vaaran uhatessa on varmasti kaikille tuttu, mutta mitä muita eleitä kaneilla on?

Stranger danger!

Kani pelkää luonnostaan kaikkea uutta, koska se on ollut kanin luonnonvaraisille sukulaisille elinehto kautta aikain. Jotkut yksilöt ovat paljon arempia kuin toiset etkä välttämättä aina tiedä, mitä olet saamassa, kun tarjoat kotia uudelle kanille.

Varminta on tutustua ensin kanien sielunelämään (esimerkiksi lukemalla Kanikirjan) ja vasta sitten miettiä, sopisiko kaksi tai useampi kani sun perheeseen. Esimerkiksi kääpiöjänis Tuhto on niin arka, että hänen täytyy varmistua, kuka olen ennen kuin uskaltaa tulla esiin.

En tiedä, mitä ikävyyksiä Tuhto on ennen adoptointia kokenut, mutta puuttuvista varpaista ja kynsistä sekä repaleisista korvista voi jotain päätellä. Meillä on Päiväni murmelina -hetkiä aina työpäivän jälkeen, kun tuttavuus Tuhton kanssa ehtii melkein nollaantua.

Kun kodissa on ollut hiljaista muutaman tunnin ajan ja ulko-ovi käy, Tuhto ei todellakaan ole ottamassa mua avosylin vastaan vaan kyhjöttää todennäköisesti papan tekemässä nukensängyssä piilossa. Se on ihan ok, hän saa rauhassa olla piilossa niin kauan, että uskaltaa itse tulla esiin. Viimeistään iltapellettiaikaan (eli meillä noin klo 19-20 välissä) Tuhto kömpii ihmisten ilmoille.

Tämä toistuu lähes joka päivä, koska ikinä ei tiedä, kuka ulko-ovesta tulee. Vaikkakin se lähes aina olen minä 😉

Hiiviskely

Aran kanin tunnistaa hiiviskelystä. Saattavat selkävaivaisetkin kanit hiiviskellä, jos heihin sattuu, mutta arka kani oikein kurkottelee, jotta ei tarvitsisi loikkia lähemmäs. Askel on epävarmaa ja häntä melko alhaalla. Kani pitää vartaloa matalalla, painautuen vähän maahan.

Hiiviskelevä kani saattaa myös pälyillä niin että silmänvalkuaiset näkyvät. Korvat ovat ylhäällä ja voivat sojottaa eri suuntiin, koska on samalla tarkkailtava eri suunnista tulevia ääniä. Vaikka valkuaiset saattavat vilkkua, kani ei ole hullu tai vihainen vaan arka ja epävarma. Tällaista kania ei kannata lähestyä, koska se johtaa kanin pelästymiseen ja pakenemiseen.

Hiipivää kania voi rohkaista tassulle hyvää pitoa tarjoavilla matoilla, runsailla piilopaikoilla, lajitoverilla sekä piilottelemalla herkkuja tai esimerkiksi pellettiä pitkin asuntoa. Tärkeää on myös antaa kanille rauha tutkia ympäristöä itsekseen. Kani hakeutuu itse sun luokse, kun on siihen valmis. Tähän voi mennä mitä tahansa päivistä viikkoihin ja viikoista jopa kuukausiin.

Aran kanin selviytymiskeinot?

Mainitsin aiemmin ne sylipuput, joita on harvassa. Koska kanin eleet ovat niin hienovaraisia, on helppo lukea sylissä istuvaa tai makaavaa kania väärin. Niin hassulta kuin se kuulostaakin, yksi kanin selviytymiskeinoista – ja nyt siis puhutaan ihan henkiinjäämiskeinoista – on jähmettyminen.

Kun kani ei lähde karkuun sylistä, sehän tykkää olla siinä, eikö niin? Jos kani painautuu maahan, pitää korvat selkää myöden ja hengittää kiivaasti, se on stressaantunut.

Silmänvalkuaiset välkkyvät oikein kovassa jännitystilassa ja samoin nenästä näkyy pinkit limakalvot. Nenä voi olla v:n muotoinen, mitä ei tietenkään kania sylissä pitävä näe. Tämä on myös Newcastlen yliopiston tutkimuksen mukaan yksi kanin kipuilmeistä.

Jos tällaisia sylittelytuokioita on jatkuvasti huolimatta näistä stressaantuneen kanin eleistä, se syö melko isoja haukkuja ihmisen ja kanin välisestä luottamuksesta. Huomattavasti parempi keino on antaa kanin lähestyä sinua. Ei muuta kuin herkkuja kouraan ja lattialle istumaan!

Takajaloilla seisominen

Tällainen tähystävä mangustikani on utelias ja usein kuullut juuri jotain kummallista ääntä, mistä pitää ottaa selvyys. Pitäähän sitä tietää, onko vaara edessä vai voiko jatkaa normaalia elämää 🙂

kanin eleet seisova kani
Utelias kani tähystää.

Jos kani on tähystysasennossa, älä lähesty kania tai tyyppi voi juosta karkuun. Anna kanin varmistua ensin siitä, että kaikki on kunnossa, ja kävele vasta sitten lähemmäs.

Korvien eri asennot

Luppakorvat eivät pysty elehtimään yhtä hyvin kuin pystykorvaiset kanit, joten heitä voi olla vaikeampi lukea. Jos kuitenkin pystykorvainen kani laittaa korvat selkää myöden ja pitää samalla silmiä auki, kani on todennäköisesti vihainen. Tästä on myös poikkeuksia, koska kanit saattavat nukkua silmät auki. Silloinkaan ei tosin kannata kania lähestyä, sillä säikähdys on taattu.

Jos kanin korvat ovat ylhäällä, se on tarkkaavainen ja kiinnostunut ympäristöstään. Jos korvat osoittavat eri suuntiin, kani pitää vahtia kuuntelemalla kaikkia outoja ääniä.

Toinen korva ylhäällä, toinen alhaalla tarkoittaa, että kani on suhteellisen rauhallinen, mutta ympäristössä on jotain tavallisesta poikkeavaa, mikä vaatii lisäselvitystä.

Hännän eri asennot

Jos ei oteta lukuun virtsaamista, jolloin häntä nousee automaattisesti ylös, häntä ylhäällä tarkoittaa yleensä asennetta. Tilanteesta riippuen asenne voi olla vihamielinen tai esimerkiksi hormonihuuruisen innostunut.

Häntä alhaalla viestii sitä, että kanilla on ihan ok olo.

Leuan hierominen

Kun kanin ympäristössä on jotain uutta ja ihmeellistä (hajujen, esineiden tms. muodossa), alkaa innokas leuan hierominen esineisiin ja tekstiileihin. Tämä on tietysti ihmistenkin mielestä huomattavasti kivempi tapa kuin virtsalla, papanoilla tai nakertelemalla merkkailu.

Leukaa hierova kani haluaa pönkittää itsetuntoaan hieromalla rauhasista omaa hajua ympäristöön. Kani kertoo muille, että täällä asun ja määrään minä. Se on täysin normaalia käytöstä ja kanin täytyy saada toteuttaa sitä. Leuan hierominen ei jätä jälkiä eikä ihmisnenän aistittavissa olevia hajuja.

Leikatut kanit merkkailevat vähemmän kuin leikkaamattomat. Jos tuntuu, että kani merkkailee kiusallaan, kyse on kanin epävarmuudesta. Jos vaikka kani pissaa johonkin tuijottamalla samalla sinua, se ei tee sitä kiusallaan vaan siksi, että olet epäilyttävä. Niin epäilyttävä, että pelkkä pissa ei riitä vaan on samalla pidettävä silmällä, ettet vaan yhtäkkiä käy päälle.

kani kellahti kyljelleen
Kääpiölupan bunny flop.

Nyt se kuoli! – Huh, ei sittenkään

Bunny flop eli kyljelleen kellahtaminen on ihan taatusti säikäyttänyt joskus kaikki uudet kanilliset. Käsi ylös, kuka on käynyt tarkastamassa, hengittääkö se vielä… Minä ainakin 😀 Ei ole kuitenkaan mitään hätää, koska kani on tyytyväinen, kun se kellahtaa kyljelleen. Siitä on erittäin huono lähteä pakoon, joten se osoittaa, että kani luottaa sinuun ja ympäristöönsä.

Jos kyljelleen kellahtanut kani on tosi rento, siitä astetta hienovaraisempi ja yleisempi muoto on maata takajalat ojennettuina. Tässäkin tapauksessa kanin luottamus on saavutettu. Ainakin sen verran, että toinen uskaltaa vähän pötköttää. Kun takajalat ovat esillä, siitä on myös hankalahko lähteä karkuun.

rento kani
Rento kani makoilee.

Takajalkojen ojentelua edeltää makoilu raajat vartalon alla. Silloin kanista tuntuu, että saattaa olla ok käydä koisimaan, mutta ei ole tästä ihan satavarma. Siksi täytyy valmistautua pakenemaan jättämällä ne käpälät lähtökuoppiin.

Ole tyytyväinen, jos kani käy maate sun nähden, koska se tarkoittaa sovinnon tarjoamista ja on siis positiivinen ele 🙂 Parasta on, jos pysyt paikoillasi tai liikut kanista pois päin. Näin palkitset hyvää käytöstä.

Jos istut kanin lähellä ja kani käy maate, ei kannata lähestyä, koska silloin kani voi pelästyä ja luottamus ottaa takapakkia.

Miten kysytään lupaa silitykseen?

Kun tutustuminen on kanin kanssa edennyt siihen vaiheeseen, että kani lähestyy itse sinua, voit kokeilla jatkossa kysyä lupaa silitykseen. Moni kani saattaa tarjota itsekin otsaansa silitettäväksi.

Jos lähestyt kania samalla rauhallisesti jutellen ja istahdat lähelle eikä kani mene karkuun, kokeile laittaa käsi löyhään nyrkkiin lattialle, kämmen alaspäin. Ei ihan kanin nenän eteen, koska siihen se ei näe vaan muutaman sentin päähän kanista. Jos kani laittaa leuan maahan, olet saanut luvan silittää otsaa 🙂

Vieraiden kanien kanssa tätä ei kannata kokeilla, koska ensin on luotava jonkinlainen yhteisymmärrys siitä, voiko suhun luottaa. Kun olet tarjonnut kanille tarpeeksi positiivisia kokemuksia, näin lopulta käy. Pitää vain olla kärsivällinen 🙂 Mitä enemmän kanilla on aiempia huonoja kokemuksia ihmisistä ja elämästä yleensä, sitä kauemmin aikaa tässä menee.

Lähestymisyritykset kannattaa yleensäkin pitää lyhyinä, ettei kani stressaa. Ajoitus on hämäräpainotteinen (aikainen aamu tai myöhäinen ilta), koska silloin kanit ovat aktiivisimmillaan.

Otsa on paras paikka silittää kania, kun taas kylkiin, tassuihin, vatsaan ja leukaan kajoaminen ovat monelle niin iso kynnyskysymys, että sitten ei ”puhuta” vähään aikaan. Tuntokarvoja on myös hyvä varoa ja selän silittäminen voi provosoida etenkin leikkaamattomia kaneja.

Lisää elekuvia mun, Anniinan ja Nukan laatimassa kanien eleet -esitteessä.