Sairaaksi jalostetut – kanit jotka ramppaavat eläinlääkärillä

Moikka! Siivosin vanhoja kansioita ja löysin sieltä säilyttämiäni eläinlääkärikuitteja ja käyntikertomuksia. Ynnäilin niistä vähän summia ja haluan jakaa ne sun kanssa, koska konkreettiset esimerkit on paljon parempia kuin pelkkä mielipiteen ja tutkitun tiedon kertominen. Tänään siis vähän ikävämpää asiaa, mutta niistäkin on tarpeen puhua 🙂

Mulla on ollut kaneja monien vuosien ajan. Ihan ensimmäistä kania ei muistaakseni koskaan viety eläinlääkärille, mutta ei Iines kyllä ehtinyt meillä ollakaan kovin kauaa kun annoimme neidin pois. Olin silloin ala-asteikäinen. Vuonna 2007 adoptoin Tupunan ja Puputin. Puputti oli risteytyskani, Tupuna leijonanharjas (artikkelikuvassa). Puputin seurasta sain nauttia vain vuoteen 2011 saakka, kun neidin vei kohtusyöpä. Ennen eutanasiaa Puputti kävi vain paristi eläinlääkärillä. Tokalla käynnillä ultraääni vahvisti eläinlääkärin epäilyn. Kohtu oli todella iso, koska siellä oli adenokarsinooma. Valeraskauskierrettä lukuun ottamatta Puputti oli terve.

Tupunan seurasta sain nauttia vuosina 2007-2015. Rouvan eläinlääkärikäynnit näyttääkin pikkasen erilaisilta kuin kaverinsa Puputin. Lista on paljon pidempi. Käynnit alkoivat heti vuonna 2007. Ihan kaikkia kuitteja en ole säästänyt, mutta näiden säästämieni käyntien yhteissumma on 1064,87 euroa. Useimmiten syynä oli Tupunan krooninen silmävaiva. Diagnoosina siis conjunctivitis, krooninen sidekalvontulehdus, sarveiskalvohaava, kipuilu. Nivustyrä löytyi vuonna 2013, jolloin se myös leikattiin. Spondyloosia Tupunalla oli myös ja kyynelkanavia huuhdottiin kertaalleen, kun silmätipat eivät auttaneet. Leijonanharjaksilla on lyhyt kuono ja siksi paljon silmä-, hammas- ja hengitysongelmia. Kipulääkitys oli välillä käytössä.

Hilja kuului perheeseen vuosina 2011-2016 ja hänkin oli leijonanharjas. Eläinlääkärikäynneistä tuli 932,49 euroa. Tuossakaan ei ole kaikkia käyntejä mukana, vaan siis ne, joista säästin kuitit. Diagnooseina oli spondyloosin lisäksi monesti ummetus/anorexia. Onhan se pitkäpartainen kani ihan söpö, mutta valitettavasti karvat on pitkiä myös suolistoon joutuessaan ja siellä ne voi aiheuttaa ongelmia, vaikka kuinka harjaisi irtokarvoja. Jostain syystä Hilja alkoi lurpattaa toista korvaansa ja sen jälkeen tulikin korvatulehdus.

Ahtaat korvakäytävät ja korva lurpalle siihen päälle on melkein sama kuin korvatulehdus. Se huomattiin Hiljan kanssa. Mitä enemmän olen asiaan perehtynyt, sitä jänismäisempiä piirteitä lemmikkikaneissa olen alkanut arvostaa. Pitkä kuono, pystyt korvat, lyhyt karva (ei kuitenkaan rex, koska niilläkin on oma vitsauksensa, nimittäin tassunpohjatulehdus). Toki luppakorvaiset, lyhytkuonoiset ja poikkeavaturkkiset kanitkin ansaitsevat kodin, mutta näitä aiemmassa virkkeessä mainittuja ominaisuuksia suosisin itse, jos olisin esimerkiksi kasvattaja. Entä sitten Tupunan, Hiljan ja Poppanan kasvattajat? En tiedä heistä mitään eivätkä he tiedä, että vuosien saatossa nämä rotuominaisuudet ovat vieneet meitä jatkuvasti eläinlääkäriin.

Poppana on hermeliini ja kuulunut kaniperheeseen vuodesta 2011. Diagnoosilistalta löytyy mm. silmähaavoja, hampaiden raspausta ja ummetusta. Rahaa on kulunut eläinlääkärin vastaanotolla ainakin 1316,65e. Poppanalla on myös lyhyt kuono ja sen lisäksi vielä ulkonevat silmät, joihin menee tämän tästä roskia. Hammaspiikkiä on ollut alaposkihampaissa kieleen päin. Viime vuosina raspausväliä on voitu pidentää, koska Poppana syö niin hyvin heinää.

Lähestulkoon pelkästään omaa vikaa näistä käynneistä on ollut Tupunan ripulikäynti ja Puputin kohtusyöpä. Niitä ei voi jalostuksesta syyttää. Jälkiviisaana veisin kaikki kanit leikattaviksi eli urokset kastrointiin ja naaraat sterilointiin. Silloin en uskaltanut, koska en tiennyt Puputin ja Tupunan ikää. Nukutuksen sijaan kannattaa pelätä leikkaamattoman kanin kohonnutta riskiä sairastua syöpään. Myös Hiljan keuhkosyöpä olisi ehkä ollut vältettävissä. Etenkin naaraskanien kohdalla on tärkeää valita kaneihin tottunut eläinlääkäri. Jos vatsaonteloon jää munasarjan palasia, niistä voi ajan myötä kehittyä kuitenkin etäpesäkkeitä, kuten Hiljan kanssa luultavasti kävi. 1-2 kiloa painavan eksoottisen eläimen kanssa kirurgia on melkoista näpertelyä verrattuna kookkaiden koirien leikkauksiin.

Tuhto on kuulunut kaniperheeseen vuodesta 2015 ja Ruusa vuodesta 2016. Tuhto on kääpiöjänis ja Ruusa leijonanharjasristeytys. Ruusassa näyttäisi olevan jotain pitkäkuonoista ja lyhytkarvaista, koska neidiltä puuttuu harjakset eikä kuonokaan ole lättänä. Vuodesta 2016 lähtien olen rokotuttanut kanit RHD2-virusta vastaan, mutta niiden lisäksi Tuhtoa olen vienyt vain kerran eläinlääkäriin. Tuhtosta otettiin verikokeet ja tutkittiin, miksi se juo ja pissaa niin paljon. Mitään ei löytynyt. Tuhton ja Ruusan eläinlääkärisaldo on yht. 415,36e. Leijonanharjasten ja hermeliinin yhteissaldo 3314,01e. Esiintyisikö kaneilla sittenkin liikajalostusta?

P.S. Tiesitkö, että hoitamaton korvatulehdus voi oireilla kanilla mm. kasvohalvauksena? Toinen puoli kasvoista vetäytyy ylöspäin, vaikka tulehdus on yleensä vastakkaisella puolella eli sillä puolella, mikä näyttää normaalilta.

Mainokset

Kanien krooniset silmävaivat – kyynelkanavien huuhtelu

Heissan! Kaneilla voi olla jos minkämoista silmävaivaa, mutta olen törmännyt oman eläinperheen kanssa eniten krooniseen silmävuotoon. Kolmella kanillani on ollut silmävuotoa eikä ole sattumaa, että kaksi heistä oli leijonanharjaksia ja kolmas on hermeliini. Lyhytkalloisuus on se yhdistävä tekijä.

Viime kesä oli todella helteinen ja lähes kaikilla kaneillani oli tavallista massiivisempi karvanlähtö. Niin myös Poppanalla, tällä mun hermeliinitytölläni 🙂 Sehän tarkoitti sitten sitä, että karvamöllöjä oli silmissä lähes päivittäin. Koska Poppana ei tule toimeen muiden kanien kanssa, ei hänellä ikävä kyllä ole kaveria, joka pesisi silmiä säännöllisesti.

Yritin parhaani mukaan poistaa karvamöllöjä reseptivapaiden, ihmisille tarkoitettujen, silmätippojen avulla. Se ei auttanut ihan kokonaan, sillä Poppanalle alkoi tulla silmävuotoa ja välillä jopa aivastelua. Nenä ei vuotanut lainkaan eikä muita oireita ollut. Tarkastutin silmät samalla kun vein kanit rokotuksille ja Poppis sai Oftan Akvakol-antibioottisilmätipat. Viikon kuuri vähensi huomattavasti silmävuotoa, mutta ei vienyt sitä kokonaan pois. Aivastelukin väheni. Eläinlääkäri sanoi, että jos silmätippakuuri ei poista valkoista vuotoa, on koitettava huuhtoa kyynelkanavat.

Poppana on yhdeksänvuotias ja vaikka kyynelkanavien huuhtomiseen ei nykyisin tarvita välttämättä nukutusta, halusin että Poppanan hampaat katsotaan samalla ja tarvittaessa raspataan. Poppanalla on aiempina vuosina raspailtu alkavia hammaspiikkejä. Hampaita ei oikeastaan pääse näkemään kunnolla ilman nukutusta, koska kanin suu on niin kapea, että leuat voisivat mennä sijoiltaan.

Poppisevidensia

Poppanaa jännittää hirveästi kantokoppamatkat. Niin sitä vaan luulee olevansa turvassa, kun on jo rokotuksilla käyty, ja sitten ilkeä emäntä viekin uudestaan vastaanotolle.. Kun addrenaliinia on veressä paljon, ei se nukahtaminen käy hetkessä. Se huomattiin tälläkin kerralla. Tuossa kuvassa neiti oli jo saanut kaksi annosta eikä vieläkään ollut riittävän uninen. Se ei haitannut, sillä kyynelkanavat huuhdottiin ensin. Toimenpide on nopea ja onneksi Poppanan kyynelkanavat saatiin auki.

Huonojakin kokemuksia on kyynelkanavien huuhtomisesta, sillä Tupuna-leijonanharjaskanilla se ei auttanut. Kuorsaaminen paheni entisestään ja Tupunan oli vaikeampi hengittää muutaman vuorokauden ajan. Sanoisin kuitenkin, että jos silmätipat eivät auta ja vaiva on krooninen, sitä kannattaa kokeilla. Silmävuotoa ei saisi katsella liian kauan kotona vaan kannattaa viedä kani heti eläinlääkäriin, kun huomaa, ettei vuoto lakkaa tai että se on valkoista. Valkoisella en tarkoita sitä, että silmän päällä näkyy valkoista vaan että silmät näyttävät tavallista kosteammilta ja että silmänurkkaan ja karvoihin kertyvä vuoto on valkoista.

infrapunalamppu

Tässä neiti on kotona heräilemässä, infrapunalampun vieressä. Poppana on tosiaan 9v, joten nukutuksista herääminen alkaa olla työlästä. Poppis on aina ollut hidas heräilijä mikä taas usein johtaa ummetukseen. Onneksi saatiin klinikalta mukaan suolistontoimintaa edistävää lääkettä. Ekana iltana sitä ei tarvittu, kun Poppana heti humalaisena hoiperteli heinäkasan luokse narskuttamaan. Seuraavana päivänä huomasin, ettei ruoka enää maistukaan ja ruuttasin suuhun lääkettä. Aiemmin käytettyjä lääkkeitä ovat olleet Vomend ja Primperan, mutta nyt saatiin Metomotyl Vet -nimistä, melko voimakkaan tuoksuista lääkettä. Sen vuoksi annoin ruutalla vettä ennen ja lääkkeen jälkeen. Voin vain kuvitella, miltä se maistuu..

Nyt papanaa tulee ja Poppana alkaa olla oma itsensä. Luottamus minuun koki kyllä kolauksen. Mieluummin vältellään kuin loikitaan luokse (herkkuja tai silityksiä hakemaan). Sekään ei herätä hurraahuutoja, että pitää parin viikon ajan toimenpiteestä laittaa kumpaankin silmään Exocin-silmätippoja neljästi päivässä.. Onneksi on kurpitsansiemenet!

Mitä kyynelkanavien huuhtomisessa tapahtuu?

  • Jos kani pysyy suht rauhallisena, toimenpide voidaan tehdä ilman rauhoitusta.
  • Hammasongelmien poissulkemiseksi röntgenkuvat voi olla hyvä otattaa ensin. Etenkin lyhytkalloisilla kaneilla (hermeliinit, leijonanharjakset, kääpiölupat) esiintyy kroonisia silmä- ja hammasvaivoja, koska päässä ei ole tarpeeksi tilaa hammasjuurille ja kyynelkanaville. Pitkät tai tulehtuneet hammasjuuret voivat painaa hammasjuuria.
  • Jos kani on hereillä, käytetään puuduttavia silmätippoja.
  • Kyynelpussiin ruiskutetaan fysiologista suolaliuosta kanyylin avulla. Kyynelpistettä voidaan myös painaa varovasti, jotta mätä tulisi paremmin ulos.
  • Yleensä kani viedään pois huoneesta toimenpiteen ajaksi, joten et pääse seuraamaan huuhtomista.

Kootusti vielä Puputädin vinkit:

  • jos kanilla on silmässä roskia, pyyhi ne varovasti fysiologisten suolaliuostippojen (apteekista ihmisille tarkoitetut silmä/korvapipetit) ja vaikka vessapaperin palalla pois. Myös kosteuttavat silmätipat voivat olla hyödyksi (esim. Bepanthen eye).
  • jos epäilet haavaa silmässä tai kani pitää vaikka toista silmää ummessa, vie kani eläinlääkäriin. Eläinlääkäri tutkii kanin, värjää silmän ja määrää tarvittaessa sekä antibioottisia silmätippoja että kipulääkettä.
  • koska eläinlääkäriin? Jos vuoto on valkoista (silmäkulmaan ja karvoihin jäävä mönjä) tai kani pitää silmää ummessa. Silmävaivat ovat usein yhteydessä hammasongelmiin.
  • älä vaivu epätoivoon, jos kanilla on valkoista silmävuotoa. Se ei yleensä ole merkki pasteurellasta.

Miten silmävaivoja voi ennaltaehkäistä?

  • Tarkista sisäilman sopiva kosteus (sama kuin ihmisillä eli ideaali 45-65%). Kosteusmittareita löytyy melko hyvin kaupoista. Jos ilma on liian kuivaa, hommaa esimerkiksi ilmankostuttimia. Liian kostea ilmakaan ei ole hyvästä, kannattaa varmistaa, ettei talossa ole terveydelle vaarallista hometta.
  • Kiinnitä huomiota kuivikkeisiin ja heinän pölyämiseen. Kumpikaan ei saisi pölyttää hirveästi. Laatuja kannattaa vaihtaa, jos tuntuu, että kuivike tai heinä aiheuttavat oireita. Syysheinän nimellä myytävä heinä voi olla vähemmän allergisoivaa ja haapahake voi sopia kanille paremmin kuin esimerkiksi kutteri.
  • Jos kanilla ei ole lajitoveria, sellainen kannattaa hankkia. Kanikumppanit pitävät toistensa terveydestä huolta pesemällä mm. silmät. Syljessä on parantavia ainesosia, mitkä rauhoittavat ihoa, ja silmänympäryksen nuoleminen auttaa kyynelpussia tyhjentymään. Jos et usko mua, tsekkaa kakkospainos Molly Vargan päivittämästä teoksesta Textbook of Rabbit Medicine, sivu 358. Varga on brittiläinen kaneihin perehtynyt eläinlääkäri.
  • Vessalaatikon siivous kannattaa tehdä päivittäin, näin kanin eritteistä ei pääse syntymään liikaa ammoniakkia, joka ärsyttää silmiä.

 

Kanit ja rokottaminen

Moikka! Varasin Poppanalle ajan eläinlääkäriin ja tajusin samalla, että kanien rokotukset pitää uusia. Olen rokotuttanut omia kaneja vuodesta 2016. Tänään ollaan menossa hakemaan tehosteet koko konkkaronkalle ja samalla näyttämään Poppanan silmiä. Kirjoitin aiemmin lyhytkalloisista kaneista ja erityisesti Poppiksen tarinasta. Karvamöllöt silmissä johtivat taas tähän, ikävä kyllä.. Tästä kenties lisää myöhemmin toisessa postauksessa.

Takaisin rokottamiseen 🙂 Kalikivirus aiheuttaa kaneissa verenvuotokuumetautia. Sitä on ollut 80-luvulta lähtien olemassa. Alun perin se levisi todennäköisesti saastuneen lihan välityksellä Kiinasta, mutta Australia kehittelee tälläkin hetkellä uusia kantoja viruksesta. Australiaan on historian saatossa istutettu kaneja, jotta merenkävijöillä olisi ravintoa saatavilla. Olot vaan olivat vähän liian suotuisat kaneille ja niistä tuli oikea maanvaiva. Kani luokitellaankin siellä tuholaiseksi, jota pitää torjua. Jokainen arvaa varmasti, millä keinoin niitä torjutaan… Odotettavissa on siis yhä uusia verenvuotokuumetautiepidemioita. Viimeisin tapaus on Yhdysvalloista, jossa todettiin ensimmäistä kertaa tätä taudin kakkoskantaa.

Miksi pitää rokottaa?

Suomeenkin on rantautunut kanien verenvuotokuumetauti pari vuotta sitten (v. 2016). Meillä esiintyy onneksi vain viruksen kakkoskantaa eikä molempia. Tietysti paras tilanne olisi, ettei kaneja edelleenkään olisi tarpeen rokottaa. RHD2 on kuitenkin ykköskantaa vaarallisempi siinä mielessä, että se itää kauemmin ja näin ollen ehtii sairastuttaa enemmän kaneja. Ykköskanta tappaa nopeammin, mutta siitä syystä se ei ehdi levitä.

Vaikka ei tulisi uusia varmistettuja RHD2-tapauksia, se ei automaattisesti tarkoita etteikö virusta enää Suomessa olisi. Muiden maiden esimerkit osoittavat, että tauti on tullut jäädäkseen ja se leviää todella helposti. Suomessakin sitä on löytynyt sekä pääkaupunkiseudulta että Oulusta, joten voinee sanoa, että sitä on jo koko maassa.

Uusista tapauksista ei voida tiedottaa, jos omistajat eivät vie kaneja eläinlääkäriin. Yleensä oireita ovat hengitysvaikeudet, yleinen apaattisuus ja syömättömyys, verenvuoto, kuumeilu tai kohtaukset. Pahiten virus iskee maksaan, mutta voi vaurioittaa muitakin sisäelimiä. Kanilla voi olla tauti ilman näitä oireita, joten pelkkien ulkoisten merkkien perusteella sitä ei voi diagnosoida. Ruumiinavaus paljastaa totuuden, joten ei kannata tuudittautua siihen uskoon, että tautia ei ole ollenkaan, jos Evira ei tiedota uusista tapauksista.

RHD2 on todetusti virus, joka voi tappaa. Siihen on olemassa rokote, joten haluan tehdä kaikkeni, jotta omat kanit eivät siihen kuolisi. Rokottaminen herättää aina paljon mielipiteitä puolesta ja vastaan, mutta tutkittuun tietoon pitää voida luottaa. Jos tätä johonkin voi verrata, ekana mieleen tulee kissojen vapaa ulkoilu. Sekin herättää paljon tunteita. Tiedän ihmisiä, joiden kissat ovat jääneet auton alle ja kuolleet. Sen kokemuksen jälkeen ei välttämättä halua päästää kissoja enää ulos valvomatta. Yhtä lailla tämä virus voi iskeä just sun tai naapurin kaniin. Toisena tulee mieleen naaraskanien sterkkaus. En sterkannut kanejani ennen kuin yksi jouduttiin lopettamaan kohtusyövän vuoksi. Olisinpa tiennyt naaraskanien suuresta kohtusyöpäriskistä silloin kun adoptoin Puputin ja Tupunan.. Jälkiviisastelu on helppoa, mutta se ei auta, kun vahinko on jo ehtinyt tapahtua. Tarkoitukseni ei ole sanoa tätä syyttävästi vaan kaikella rakkaudella 🙂 Olen kuitenkin ihminen, joka on joutunut monen asian oppimaan kantapään kautta.

 

Harhaluuloja rokottamisesta

Rokotettu kani ei voi pelkän rokotteen vuoksi tartuttaa verenvuotokuumetautia muihin kaneihin. Filavacissa on inaktivoitua virusta. Sen sijaan rokotettu kani voi toimia välikätenä virukselle, jos esimerkiksi sen turkissa on virusta. Samalla tavoin voit itse kantaa virusta kengissä tai vaatteissa.

Rokotetta tarvitsevat muutkin kuin ulkona ja pääkaupunkiseudulla asuvat kanit. Vaikka et keräisi tuoreravintoa kanille ulkoa, voitko olla varma, ettei heinässä tai muussa ruuassa ole virusta? Entä vaihdatko vaatteesi heti sisälle tultuasi tai jätätkö kengät ulos?

Mikään rokote ei anna 100 % suojaa, mutta rokotettu kani on kuitenkin paremmassa turvassa kuin rokottamaton.

rhd2rokote
Poppanan ilme kun kuuli joutuvansa eläinlääkäriin

Mistä rokotetta saa?

Pirkanmaalla rokotetta on varmuudella tällä hetkellä vain Oiva Eläinklinikalla, jossa ollaankin joka vuosi käyty se ottamassa. Sieltä löytyy muutenkin osaamista eksoottisten eläinten kanssa.

Koska kyseessä on erikoisluvallinen lääke ja kysyntä on suurta muissa maissa, on rokotteessa välillä jakelukatkoja. Kannattaa siis varmistaa omien kanien suojaus hyvissä ajoin. Verrattuna koirien ja kissojen rokotteisiin, tämä Filavacin rokote on melko hintava. Kannattaakin kärkkyä kimpparokotuspäiviä, joita järjestetään välillä eri puolilla Suomea. Facebookin kanipalstoilla ja yksittäisten eläinklinikoiden sivuilla ilmoitellaan yleensä näistä tilaisuuksista.

Leviämisen ennaltaehkäisy

Paras ennaltaehkäisy on rokottaminen. Siitä ei pääse mihinkään 🙂

Tavalliset marketeissa myytävät desinfiointiaineet eivät välttämättä tehoa RHD-kakkoseen. Kannattaa siis hommata esimerkiksi Virkonia. Virkon S -valmistetta saa ainakin apteekeista ja maatalouskaupoista. Omassa käytössä on hyväksi havaittu tablettimuodossa myytävä Virkon. Yksi tabletti suihkupulloon, joka täytetään vedellä. Liuos pysyy hyvänä noin viikon ja sen näkee väristä. Laimentunut liuos on haaleaa eikä enää kovin punertavaa/pinkkiä.

Desinfiointi on todella tärkeä juttu, kun kaneja on paljon. Eläinsuojeluyhdistykset, eläinklinikat ja eläinhoitolat käsittelevät monia kaneja. Yleensä kani on näissä tilanteissa hermostunut ja voi välittää tauteja helpommin. Hermostunut kani on myös itse alttiimpi vastaanottamaan tauteja. Uusien tai vieraiden kanien eristäminen muista eläimistä on tärkeää. Vaikka olot olisivat muuten kunnossa, puutteellinen hygienia voi pilata kaiken. Siksi kannattaa esimerkiksi lemmikin lomahoitolaa valitessa kiinnittää huomiota myös desinfiointiin. Kani voi kantaa vaikka mitä sairauksia ja silti olla itse oireeton. Samoja tarvikkeita ei voi käyttää uudelleen muilla kaneilla ilman desinfiointia. Juomapulloja, mattoja ja puisia pesämökkejä on hankala desinfioida, joten siksi pyydän lemmikkihoitolani asiakkaita tuomaan mukanaan tällaiset välttämättömyydet 🙂

Jos virusta todetaan tietyllä alueella, välttele sitä. Jos kierrät messuja tai näyttelyitä, joissa on paljon kaneja, pese vaatteet ainakin 60 asteessa ja desinfioi kengät. Myös käsidesiä kannattaa käyttää, jos on kovasti silitellyt vieraita kaneja.

Koska virus tarttuu kanien lisäksi myös ainakin metsäjäniksiin, kannattaa kuolleina löydettyjä villieläimiä lähettää tutkittaviksi. Jos löydät kuolleen metsäjäniksen, sen saa lähettää ilmaiseksi Eviraan, ks. lähetysohjeet täältä.

Muutama fakta loppuun

Rokote on voimassa vuoden ja rokottaa voi yli 10-viikkoiset, terveet kanit. Ennen rokotteen antamista eläinlääkäri tutkii kanin yleiskunnon. Suoja alkaa vasta viikon päästä rokottamisesta. Sivuoireet ovat harvinaisia, mutta mahdollisia. Kuumeilu, rokotuskohdan turvotus tai pieni karvanlähtö, ja jopa anafylaksia on mainittu sivuvaikutuksina. Meillä ei ole niitä tullut ollenkaan. Toki kaneja kannattaa tarkkailla aina rokotuksen jälkeen, etenkin ensimmäisen rokotuskerran aikaan.