Hortoilu on kivaa!

Heipä hei! Viimeksi lupasin kirjoitella hortoilusta enemmän ja tässä sitä nyt tulee 🙂 Hortoilu tarkoittaa siis luonnonkasvien keräämistä ravinnoksi. Luettelen myös viljeltäviä kasveja samaan syssyyn, koska niitäkin voi ulkoa kerätä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että oksat ja varvut (eikä kasvien repiminen juurineen) eivät kuulu jokamiehenoikeuksiin.

Nokkonenhan on ihan ykkönen. Sitä kerätään vaikkapa kumihanskat kädessä, kun kasvi on vielä nuori. Jos ne ehtivät jo venähtää isommiksi kasveiksi ennen kuin muistat mennä niitä keräämään (kuten mulle käy joka vuosi), ei hätää! Sen kun katkaiset varren poikki, niin uutta alkaa kohta jo puskea. Sitten nokkoset voi laittaa esimerkiksi uunipellin päälle kuivumaan. Pelti on helppo kaapin päälle, niin ettei kukaan vahingossa koske siihen. Kuivatuksen jälkeen nokkoset voi laittaa vaikkapa paperipussiin odottelemaan syöjiä. Paperiset kompostipussit käyvät tähän tarkoitukseen.

Listausta syötävistä luonnonkasveista löytyy Kanikirjasta, sivulta 61 eteenpäin. Artikkelikuvassa paistattelee poimulehti. Varmaankin tunnetuin ulkoa kerättävä tuoreruoka on voikukka ja sen lehdet. Niitä ja mitä tahansa muuta kerätessä on syytä muistaa, että erilaisia tuoreruokia pitää antaa vähän kerrallaan ja mieluiten montaa erilaista eikä koko ajan yhtä ja samaa. Voikukkahan sitten myös aiheuttaa punertavaa virtsaa, älkää pelästykö 🙂

Meillä yksi suosikki on ahomansikanlehdet, ne tuntuvat olevan hyviä myös herkkävatsaiselle Poppana-hermeliinikanille. Myös mustikanvarvut, vuohenputki, pihatähtimö- ja ratamo sekä siankärsämö kelpaavat hyvällä ruokahalulla. Jos et oo varma, onko kasvi juuri se oikea, älä kerää! Myrkyllisiäkin kasveja nimittäin on ja osa niistä saattaa muistuttaa jotain syötävää kasvia. Tienpenkat, golfkenttien läheisyys tai muut vastaavat alueet kannattaa kiertää kaukaa. Kerää vain myrkyttömiltä alueilta.

Brittiläinen kaniensuojeluyhdistys Action for Rabbits jakaa sivuillaan listaa syötävistä kasveista. Tässä on kuva listasta ja kasvien nimet suomeksi lueteltuina:

Mitä kasveja saa syödä

Ylin rivi: katinjuustomalva, haisukurjenpolvi, soikkoratamo, samettikukat, kierumatara, pihatähtimö, peltovillakko. Huom! Villakoissa on pyrrolitsidiinialkaloideja, joiden vuoksi jotkut lähteet kertovat niiden olevan myrkyllisiä. Tässäkin luotettavassa lähteessä kuitenkin todetaan, että pieninä määrinä peltovillakko käy kanien ravinnoksi.

Toka rivi: leskenlehti (sopii pieninä määrinä kaneille, ks. tämä linkki), pikkuluppio, idänkellukka, linnunkaali, valkoinen apila, voikukka, keltano.

Kolmas rivi: keltamaite, kyläkurjenpolvi, kamomillasaunio, pihasaunio, siankärsämö, lutukka, piharatamo.

Neljäs rivi: peltotaskuruoho, keltamatara, heinäratamo, valkopeippi, myskimalva, uudelleen siankärsämö, kaalivalvatti.

Alin rivi: maarianverijuuri, kaunokki, orapihlaja, vadelman tai karhunvatukan lehdet, koivu, omenapuun oksat ja lehdet, koiranruusu.

P.S. Näähän käy myös marsuille ja sitä pienemmille jyrsijöille, suuri osa myös lemmikkilinnuille 🙂

Mainokset

Syötäviä istutuksia

Moikka! Löysin Pinsiön taimitarhalta niin ihanan uuden tuttavuuden, että pakko esitellä se teillekin 🙂 Nyt kun mulla on parveke, olen jo muutamana vuonna istuttanut yrttejä ja salaatteja ruukkuihin ja kukkalaatikkoihin. Osan olen kasvattanut siemenestä, mutta yhä enenevässä määrin käytän valmiita yrttiruukkuja. Näin tänäkin vuonna.

Aiemmin yritin ties kuinka monta kertaa istuttaa auringonkukkia, mutta aina joku vei siemenet. Loput homehtuivat ja yhdelle muuten onnistuneelle tapaukselle kävi huonosti yöhallan tultua liian äkkiä. Se olisi yksi mun lempikukista, oikein sieluni silmin näen itseni sellaisena naisversiona Pesosesta 😀 Viiru & Pesonen on kyllä edelleen mun mieleen. Heillähän kasvaa suuria auringonkukkia pihalla. Olisi mullakin vanha peltisaavi tätä tarkoitusta varten, mutta kun ei niin ei.

Jotta siis kukaan ei varasta siemeniä ja pilaa satoa, olen siirtynyt markettitavaraan eli ostan hevi-osastolta kasan yrttiruukkuja ja istutan ne sellaisinaan multaan. Siis ruukkuineen päivineen, jotta hennot juuret eivät vahingoitu. Siitä ne on myös helppo nyppäistä pois seuraavana vuonna tai kasvukauden jälkeen. Moni yrtti kasvaa vielä yöpakkastenkin tultua. Minttu ja persilja nyt ainakin.

Tänä vuonna olen istuttanut jo kahta erilaista salviaa ja ainakin kolmea erilaista minttua. Sitruunamelissaa, tilliä, persiljaa ja lehtikaalia. Punakukkaista siankärsämöä ja punahattua. Näitä kaikkia voi käyttää myös ravinnoksi (yleensä ei juuria, osasta sekä varret että lehdet). Lähinnä napsin niitä kaneille ja linnuille enkä niinkään itselleni. Mutta kyllä esimerkiksi minttu virkistää juomia, kun ottaa muutaman lehden makua antamaan. Kamomillaakin saattaa nousta, sitä kylvin toissavuonna.

Nyt siihen ihanaan uutuuteen. En ole tainnut ikinä haistaa mitään niin herkullisen tuoksuista yrttiä. Ananassalvia (alla oikealla). Ootko koskaan kuullut? Minä en ollut ja kun hieroin vähän taimen lehtiä ja haistoin niitä, ah mikä tuoksu! Edes mansikkaminttu (alla vasemmalla) ei pärjännyt tälle kasville.

salvia

Muut kasvit pärjäsivät heti istutuksen jälkeen hyvin, mutta tilli ja lehtikaali ottivat vähän itseensä. Rupsahtivat, suoraan sanottuna. Kannattaa siis leikata tilliä ja ainakin osa pisimmistä varsista myös lehtikaalista. Ne kyllä parin päivän päästä tekevät comebackin ja piristyvät kasvamaan.

En ole saanut kasvatettua yrttejä sisätiloissa, joten ainoa vaihtoehto on parveke. Jos on viherpeukalot ja sopivat tilat, kannattaa yrttejä ehdottomasti kasvattaa ympäri vuoden. Maata omistavilla on kissanpäivät, sillä kokonaiset yrttipenkit tuottavat paljon enemmän satoa kuin ruukulliset vastineet.

Kokeile uusia yrttejä rohkeasti! Kanit, marsut, linnut ja monet muut eksoottiset eläimet syövät niitä mieluusti – huom! vain pieniä määriä kerrallaan 🙂 Ensiksi voi olla nyrpistelyä uusien makujen ja tuoksujen suhteen, mutta kun jaksat yrittää, niitä aletaan lopulta hyvällä ruokahalulla maistella.

Jos löydät ananassalviaa, kannattaa ehdottomasti kokeilla! Yrttien ja salaattien istuttelu myös säästää pitkän pennin, kun voit napsia aina uutta kasvustoa sen sijaan, että ostaisit ruukkuja kaupasta. Myös hortoilu eli luonnonkasvien kerääminen kannattaa, toukokuuhan on siihen parasta aikaa. Siitä ehkäpä lisää tulevissa postauksissa…

Viikonloppupuuhia

Moikka! Toivottavasti sulla on ollut kiva viikonloppu 🙂 Puputädillä ainakin on ollut, sillä lauantaina kävin ensimmäistä kertaa uudessa Ratinan kauppakeskuksessa. Tämä siis Tampereella.

Lauantai-iltaa vietettiin hoitokanin kanssa ja kaksi kesyrottatyttöstäkin kävivät piipahtamassa kynsienleikkuussa 🙂 Rottia harrastava kaverini kuvasi naarasrottia osuvasti, sillä ne ovat yhtä liukkaita kuin saippua! Vikkeliä nämä olivatkin, melko nuoria vielä. Käytin samaa taktiikkaa, kuin Tuhton ja Ruusankin kanssa eli istahdin vessan lattialle ja annoin tyttöjen välillä vipeltää lattialla, jotta ei olisi liian ikävä kynsienlyhennysoperaatio. ”Saippuoiden” kanssa kynsienleikkuuseen menee vähän enemmän aikaa kuin normaalisti, mutta lopputulema (=lyhyemmät kynnet) on onneksi sama 🙂

Jos Sarin Arkki ei ole vielä tuttu, tarjoan kynsienleikkuuta lemmikeille. Myös lomahoito onnistuu, käy ihmeessä kurkkaamassa lisätietoja sivuiltani 🙂

Ratinassa oli todella paljon hulinaa avajaisten vuoksi, mutta kyllä sieltä jotain onnistui löytämään. Finnmarilla oli kivoja lasiputeleita, joihin voisi esimerkiksi pelletit tai kanikeksit säilöä. Juhlamaailmassa myydään kaikenlaista juhliin tai vaikkapa naamiaisiin sopivaa tavaraa. Sieltä ostin pillejä ja pienehköjä valko-harmaita pahviastioita, joihin voi piilottaa esimerkiksi avaimet, melts-hajusteita tai pieniä tuoksukynttilöitä.

Fafa’sia en vielä kokeillut, mutta sieltä näkyi saavan vegaanisia pitakebab-annoksia. K-Supermarketista löytyi Vegemin seitan-kebabia. Se on kyllä hyvää, vetelen sitä ihan kylmänä enkä edes tarvitse pitaleipää 🙂 Oumph! on kehitellyt valikoimiinsa pitsan ja sitä löytyi myös marketista. En ole vielä kokeillut, koska hinta on melko tyyris (melkein 6e). Samaa tuoteperhettä löytyy pakastealtaasta enemmänkin. Olen maistanut pulled oumphia, kebab spicedia, bibim oumphia, salty & smokya ja thyme & garlicia. Näistä tuo viimeksi mainittu on ollut suosikkini. Tummat viinirypäleet olivat tarjouksessa 3e kaksi pakettia ja niitä piti myös ostaa. Ne käyvät karkin korvikkeeksi naposteluun. Tamperelaista spelttisämpylääkin löytyi, jee!

Sisustus Boppis myy mm. Wrendale Designsin muistivihkoja. Oli kahta eri sorttia, luppakorvakanin kuvalla tai pöllön kuvalla. Toki he myyvät myös kaikkea muuta sisustusjuttua, mutta Puputädin huomio kummasti kiinnittyy aina tietynlaisiin tavaroihin 😀

Gide gifts&decorissa oli mm. luppakorvakanin mallisia yölamppuja. En oikein keksinyt, mihin olisin sen sijoittanut, joten jäi ostamatta. Vessa olisi hyvä paikka, mutta siellä on jo valkoinen myrskylyhty sähkökatkoksia varten. Tarjolla oli myös kaniaiheinen melamiinilautanen ja kaikkea muuta kivaa.

En juo kahvia, mutta jos joisin, menisin kyllä istuksimaan ja viettämään aikaani Espresso House Finlandiin. Siellä on ihanan viihtyisän näköistä 🙂

Avajaisten vuoksi Ratinan kauppakeskuksessa oli arvatenkin normaalia enemmän möykkää, mutta ei vaikuttanut kovin eläinystävälliseltä, jos vaikka opaskoiria ajatellaan. Joissakin liikkeissä musiikki kuului niin kovaa, että melkein sydän sai uuden tahdin. Mistä tulikin mieleeni vinkki, jos jonkun pitää siirtää lintuja. Kauppoihin aina välillä lennähtää ulkoa lintuja ja ne pitäisi tietenkin saada takaisin ulos. Jos mahdollista, sammuttaa valot ja pimentää muutenkin sen osan, mistä haluaa linnut pois. Valoja olisi ainoastaan ulosmenoaukossa, jotta lintu näkee lentää siitä. Villejä lintuja on kovin vaikea pyydystää, ainakaan ilman sydänkohtausta pyydystäjälle tai linnulle. Moni pikkulintu ei näe pimeässä, joten ne lentävät aina valoa kohti.

Ai niin, lauantaina piipahdin myös Tammer Outletissa. Sieltä lähti mukaan teippirullien lisäksi tällainen patsas 🙂

patsas

Teippiä menee kirjalähetyksissä, joten se on aina tarpeen. Edellinen rulla oli päässyt jo loppumaan. Tuo patsas löytyi sieltä poistotuotteiden joukosta ja se oli alennettuun hintaan vain 3e. Oletettavasti näin, koska patsaan korvanpäät olivat vähän kärsineet. Patsas oli pakko ostaa, koska se istuu niin ryhdikkäästi ja muistuttaa korviensakin puolesta Tuhtoa 🙂

 

 

Oksasta asiaa

Hyvää pääsiäistä! Nyt on käsillä se aika, kun moni trimmaa omenapuitaan. Ajattelin antaa pari vinkkiä, mitä niistä ylimääräisistä oksista voi tehdä, jos sulla on lemmikkejä. Tai vaikka ei olisikaan, niistä saa ainakin kivoja koristeita 🙂 Nuoria oksia voinee käyttää kranssintekoon.

Löysin yhdeltä Jämsän kirpputorilta tosi edullisen vanhan sinkkiämpärin. Ajattelin, että sinne kun heittää isoja kiviä, saan oman puun sisälle. Itselläni ei toistaiseksi ole puita, joten sain oksia muualta. Säästin pari isompaa oksaa ja pistin yhden pystyyn sinkkiämpäriin. Yksi naapureista halusi eroon ylimääräisistä kiuaskivistä eli minua taas lykästi ja sain ilmaiset kivet sankoon.

Oksa ei ollut tarpeeksi pitkä, joten laitoin yhden rungoksi ja toisen sidoin nippusiteillä runkoon kiinni. Näin siitä tuli kiva istumapaikka peipoille. Jos joku on oikein kaatamassa omenapuuta tai karsimassa sitä kunnolla, voi saada tarpeeksi ison rungon. Yksittäinen oksa pysyisi paremmin pystyssä kuin tämä oma viritelmäni, mutta kun se nojaa vähän seinään, se on tarpeeksi vahva peippoja varten.

ruukku ja kivet

Jos kotona ei ole esimerkiksi kaneja tai muita, jotka voivat hypätä sankoon istumaan ja nakertelemaan, puuhunhan voi viritellä koristevalot. Patterillisen saa piiloon sankoon tai sitten sangon voi asettaa pistorasian eteen, niin ettei johtoa huomaa.

Ainakin kanit ja marsut tykkäävät nakerrella omenapuuta. Se on kyllä meilläkin suurta herkkua. Kannattaa kuitenkin muistaa, että on normaalia, jos lemmikin virtsa värjäytyy tummanpunaiseksi omenapuun syömisestä. Pikkujyrsijät voivat tykätä oksista myös virikkeenä, mutta niille kannattaa ehkä tarjota ohuita oksia. Paksuista oksista voi vaikka askarrella sillan tai muun kiipeilyvirikkeen.

Käärmeillekin oksat kelpaavat. Mitä isompi käärme, sen järeämpi oksa. Omille kaneilleni ja linnuille on riittänyt oksien huuhtominen kuumalla vedellä ja tarvittaessa pesu juuriharjalla, mutta esimerkiksi käärmeille voi olla hyvä saunottaa tai käyttää oksat uunin kautta. Terraariossa on kuitenkin kosteammat olot kuin tavallisessa huone-ilmassa.

Jos löytää oikein koristeellisia oksia, niitä voi asetella maljakkoon. En tarkoita veden kera vaan ihan pysyvämpää ratkaisua eli kuivien oksien käyttämistä. Niihinkin voi laittaa koristeeksi valoja. Olen myös nähnyt, että esimerkiksi ruokapöydän ylle on ripustettu kasa oksia. Koukut kattoon ja oksat sidotaan niihin kiinni. Sopivat hyvin rustiikkiseen sisustukseen. Juurakotkin voivat olla tosi koristeellisia.

Jos sulla sattuu olemaan piha, joka on etelään päin, kannattaa kokeilla peikonpähkinäpuuta. Se on se koristeellinen vänkyräoksa, mitä sisustuskaupoissakin yksittäin myydään. Melko herkkä puu, joten välttämättä ei talvehdi kovin pohjoisessa, mutta aina kannattaa yrittää. Sitten siitä voi ihan ilmaiseksi leikata kivoja oksia kotiin. Niitä olen hommannut myös linnuille orsiksi. Peippojen nokka on niin lyhyt, että eivät saa nokittua oksia rikki. Ei siis hirveästi haittaa, jos peikonpähkinäpuu ei sovellu syötäväksi.

 

Lemmikinomistaja sisustaa

Moikka! Kun kotona tassuttelee, liihottelee tai matelee eläimiä, sisustusta voi joutua miettimään uudelleen. Itselläni on kaneja ja lintuja, joten sisustus on toteutettu sen mukaisesti. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että mitä vähemmän johtoja, sen parempi, kukat amppeleihin, mahdollisimman paljon metallikalusteita ja maalattuja seiniä tapetin sijaan.

Jos olet vasta rakennuttamassa taloa, se on ihannetilanne ajatellen vaikkapa pistorasioiden sijaintia. Ne voi laittaa ylös eikä lattianrajaan. Ainakin kani- tai jyrsijätaloudessa se helpottaa elämää. Olenpa kyllä kuullut kissastakin, joka tykkäsi pureksia johtoja…

Tapetti on monelle kanille ja varmasti myös kissalle kiva nakertelu- ja raapimisalusta. Onneksi en ole asunut nykyisellä lemmikkikokoonpanolla kovin monessa talossa, jossa olisi ollut tapetoidut seinät. Maalatut seinät saavat olla rauhassa, mutta tietysti puiset listat voivat viehättää joitakin tapauksia. Niitä olen suojannut erilaisilla rautakaupoista löydetyillä metalliritilöillä. Valkoinen ja harmaa sopivat sisustukseen ja siihen kun laittaa viereen vanhoja punnuksia tai esimerkiksi vanhan rautaisen silitysraudan, ei näytä liian hirveältä. Jos talo on oma, ei puulistoilla ole niin väliä, mutta vuokra- tai muussa ratkaisussa niitä on hyvä suojata. Listojen päälle voisi ruuvata ritilät, mutta jos haluaa välttää ylimääräisiä reikiä seinissä, voi käyttää painoja, kuten esimerkiksi nuo vanhat punnukset. Riippuu lemmikin koosta, kuinka painavia pitää käyttää. Pienimmät punnukset Ruusa-kani kyllä saa liikkumaan, mutta vanha silitysrauta ei ole hievahtanutkaan…

Oma sisustustyylini on jotain maalaisromanttisen, rustiikin ja shabby chicin väliltä. Siksi teen usein löytöjä kirppareilta. Sieltä löytyy myös kivoja ja edullisia kankaita, mitä voi heittää esimerkiksi häkin katon päälle tai lemmikkien makuualustaksi. Jotta kaneilla olisi pehmeä ja helposti pestävä alusta, käytän äitiyspakkausten makuupusseja. Siinä Poppanakin tykkää köllötellä joka päivä. Samaten valkoiset vauvanpeitot tai patjat sopivat hyvin ainakin omaan käyttöön. Kanit tykkäävät olla piilossa, joten olen laittanut yhden peiton kaksinkerroin sohvapöydän alle.

Että pääsee huonekalujen alle, on lemmikkikodissa plussa. Ainakin niille, jotka mahtuvat sinne. Se lisää loikkimispinta-alaa ja luo turvallisuudentunnetta. Sohvan, pöydän tai tuolien alla on kiva oleskella. Sohvan allekin on helppo piilottaa vaikka oksaröykkiö ja muita virikkeitä. Kun sohvan päälle heittää kookkaan päiväpeiton, ei näy mitä alla on. Win-win!

Vaalea värimaailma on mieleeni sisustuksessa. Se ei ollenkaan haittaa kanien ja lintujen kanssa. Olen kokeillut erilaisia mattoratkaisuja ja tullut siihen lopputulokseen, että bukleematot ovat parhaita. Ne on helppo pestä ja kuivuvat nopeasti. Toki, jos esimerkiksi kanien olot ovat kunnossa, niillä on oikea ruokavalio, tarpeeksi piilopaikkoja, ne ovat leikattuja ja saavat olla vapaana asunnossa, ei pitäisi kovin paljon tulla vahinkoja matoille. Ympäristön vaihtuminen ja muut muutokset ovat eri asia, silloin voi merkkailua ilmetä. Papanat on helppo lakaista lattialta ja niitä kyllä kulkeutuu vessalaatikon ulkopuolellekin.

Vaalea sisustus onkin sitten eri juttu, jos olet itse mämmikouraisuuteen taipuvainen kuten minä 😀 Kanit eivät yleensä sotke mattoja jynssäyskuntoon, mutta jos itse tiputat huomaamattasi siihen mustikkaa tai muita marjoja, astut sen päälle ja vielä kävelet ympäriinsä, voi vähän aikaa joutua hengittelemään. True story! 😀 Olen kyllä astunut muutamaan otteeseen syömättömän umpparipapanan päälle ja kävellyt se jalassani. Silloin kyllä pääsee matonpesupuuhiin. Kani ei osaa oksentaa, joten siinä ne ovat koiria ja kissoja siistimpiä.

Kaikki lemmikit eivät hypi pöydille ja hyllyille, mutta jos sinulla tällaisia ihanuuksia on, huonekasvit voi joutua laittamaan amppeleihin. Paitsi jos sinulla on myös pesimäviettisiä lintuja, jotka voivat käydä nyppimässä niitä.. Silloin pitää vain valita mahdollisimman myrkyttömät vaihtoehdot.

Nykyään markkinoilla on johdottomiakin lamppuja, joten sellaisia kannattaa suosia. Oikeiden kynttilöiden sijaan led-kynttilät ovat hyvä vaihtoehto. Häkin katon päälle voi heittää mieleisen viltin tai kankaan. Monet häkin aluset ovat räikeän värisiä, mutta nekin voi ulkopuolelta päällystää d-c-fixillä. Ruoka- ja juomakuppeja myydään erivärisiä. Omat olen löytänyt kirppareilta. Juomakupin pitää olla painava ja mieluiten keraaminen, jotta se on helppo tiskata. Juomapulloja en käytä enää. Ruokakuppeina minulla on käytössä valkoiset crème brûlée -kipot.

Metallijalkaiset kalusteet ovat hyvä vaihtoehto. Sängynrunkona minulla on IKEAn Leirvik ja sohvana Torista löydetty metallirunkoinen sohvasänky. Näissäkin on kyllä heikkoutensa, sillä niiden patjojen pohjat ovat puisia…

Kuivikkeet voi piilottaa isoihin ämpäreihin. Kauhon kuiviketta vanhalla, metallisella jauhokauhalla. Kissan kuivikekauhat (mikrohiekalle) ovat hyviä, tai sitten ihan lasten hiekkalapiot. Lasten hiekkalapiot ovat kyllä räikeänvärisiä, joten ne eivät käy omaan sisustukseen. Jos joku löytää harmaita tai valkoisia lasten hiekkalapioita, vinkatkaa mullekin! Mustia olen löytänyt. Pesusienet, millä hinkkaan vessalaatikoita ja peippojen sotkuja, ovat myös tietynvärisiä. Olen löytänyt harmaa-valkoisia sieniä, joita ei tarvitse piilotella.

Tuhto ja Singer

Kun oma sisustusmaku on shabby chic, ei haittaa jos kani vähän maistaa jotain puujalkaa. Keittiönpöytä ja tuolit ovat vanhoja ja niistä puuttuu paikoin maalia, mutta tykkään niistä juuri sellaisina. Tuhtolla ja Ruusalla on käytössä vaalea kissojen kiipeilypuu ja sen vieressä vanha Singerin pöytä. Siinäkin on kiva kiipeillä, kuten huomaat 🙂

 

Pääsiäisvinkki, josta kanikin tykkää

Koska pääsiäinen lähestyy, tässä helppo vinkki lemmikkejäkin ajatellen 🙂

Unohda rairuoho! Tänä vuonna istutetaan kauran, ohran tai vehnän siemeniä. Niitä huuhdellaan ja liotetaan haaleassa vedessä 12h. Siemeniä tulee astiaan 1/3, vettä loput. Ei kannata tehdä liian isoa satsia kerralla, joten noin 2,5 dl vetoinen muki riittää.

Kun siemenet on liotettu, huuhtele ja laita ne pestyyn astiaan. Tähän voi käyttää esimerkiksi viinirypälerasiaa, jossa on jo reiät pohjassa valmiiksi.

Suihkuttele siemeniä ja pidä ne kosteana. Siemeniä voi pitää vaikkapa kylpyhuoneessa kunnes ne itävät. Itämisen jälkeen astia kannattaa nostaa mahdollisimman aurinkoiselle ikkunalle.

Noin 5-10cm versot voi antaa kaneille tai muille lemmikeille (esim. marsu tai lintu) syötäväksi. Siemenet eivät välttämättä tarvitse multaa tai paperia, jolloin voit antaa versot juuripaakun kera (kunhan se ei ole tummunut tai tuoksu happamalta).

Etenkin pienemmät lemmikkilinnut saattavat pelätä isoja tarjoiluja, joten leikkaa tarjolle vain pieniä palasia tuoretta kerrallaan.

Huom! Jos ei jaksa idättää siemeniä, osta ruokakaupan hevi-osastolta valmiita vehnänorasruukkuja. Helppoa kuin mikä!

Kuten kuvasta näkyy, Poppanalle ainakin vehnänoras maistui… 😀

13. luukku: mitä lahjaksi eläinperheelle?

Yleensä ostan jotain herkkua eläimille lahjaksi, mutta tänä vuonna on tarvetta vähän muullekin. Plus että Poppanalla menee vatsa herkästi sekaisin, niin lahja ei voi olla pelkästään herkkua.

Peipot ovat sen verran uutta pelkääviä, ettei pojillekaan voi hankkia mitään ihmeellistä. Siementankoja harvoin nokkivat, ovat vissiinkin jyväset liian tiukassa peippojen pikkunokkia ajatellen. Eriväriset hirssit maistuvat kyllä, mutta niitä on vaikea löytää. Keltaista hirssiä löytyy, mutta muita ei. Ne olisi melkein pitänyt jo hankkiakin, sillä kaikki jyviä sisältävät kannattaa pakastaa muutamia viikkoja ennen kuin tarjoaa niitä eläimille. Ei pääse syntymään mitään tuholaisongelmaa, jos jyvien mukana kulkeutuu monijalkaisia ystäviä.. Jos siis löydät eriväristä hirssiä, kannattaa ostaa!

Peipoille ostan jouluna isomman valikoiman tuoretta, etenkin eksoottisia hedelmiä. Halpa ja käytännöllinen lahjavinkki linnuille. Laitan tarjolle kyllä uuden jyvätangonkin, mutta tuskinpa sitä nokitaan. Monet jyvätangot olen hakannut vasaralla rikki (tanko sillä aikaa muovipussin sisällä) ja tarjonnut ulkolinnuille. Siitä toinen vinkki.

Ruusa ja Tuhto ovat olleet näinkin ahkeria..

20171205_114132

Lahjatoivelistalla on siis uusi leikkitunneli. Tämä on muistaakseni Prima Pet Premiumin kissamallistosta. Leikkasin vain killuvat lelut sieltä tunnelin sisältä pois, etteivät päädy Ruusan kitaan. Tai pikemmin vatsaan, ja sen jälkeen eläinlääkärin vastaanotolle. Tuntuu, että moni leikkitunnelien valmistaja ei tiedä minkä kokoinen kani voi olla, kun tunneli on hädintuskin marsukokoa. Vaikka Puputädilläkin on kääpiörotuisia kaneja, eivät mahtuisi kaikki ”kani”tunneleista. Niistä myös tehdään usein räikeän värisiä, joten kaikkien sisustukseen ne eivät sovi. Vahva suositus siis kissatunnelille! Siitä on kiva juosta, sinne voi piiloutua, sitä voi nakertaa, siellä voi ottaa torkut ja mitä vielä 🙂 Valitse vähiten rahiseva vaihtoehto, jos tunneli sijoitetaan lähelle makuuhuonettasi. Lahjavinkkinä kissoille, kaneille, marsuille ja muille jyrsijöille, miksei myös maakilpikonnille ja pienille koirille.

Kissojen lisäksi myös kanit ja jotkut jyrsijät tykkäävät kiivetä. Jos asunnossa on tilaa, hommaa lemmikeille kiipeilyteline. Nikkarointitaitoinen rakentaa telineen itse. Meikäläiseltä se ei niin hyvin luonnistu, että taidan käydä valkkaamassa jonkun hyvässä tarjouksessa olevan. Nykyinen kiipeilypuu näyttää nimittäin tältä:

20171205_114108

Tasoja on syöty, mutta käyttöä se ei estä. Koska tuo on jokapäiväisessä käytössä kaneilla, Tuhtolle ja Ruusalle pitäisi hankkia toinen. On sitten mitä ihmetellä 🙂

Kävin Peten Koiratarvikkeessa toisen kaniemännän suosituksesta. En joutunut pettymään, sillä sieltä löytyi pajutunneleita heinätäytteellä ja ilman. Nimestään huolimatta sieltä löytyy ruokaa ja tarvikkeita myös kaneille, jyrsijöille sekä kissoille. Lahjavinkki kaikille nakertelevaisille, jotka vain tunnelista mahtuvat: pajutunneli kestää suhteellisen pitkään ja on hyvä virike. Tunnelin sisältämä heinä on melkoista höttöä ja tuskin mitään tuoretta, mutta on sitä kiva rapistella ja kaivaa. Poppanan vatsalle on parempi pysyä samassa luomuheinässä, joten neiti saa tunnelin ilman heinää.