Onnenbambua taloon

Heissan! Viherpeukaloa (no, ainakin wannabe-sellainen) alkaa hiljalleen syyhyttää, joten hommasin vähän lisää onnenbambuja. Sellainen mukava rykelmä löytyi Lidlistä. Näitä niin kutsuttuja bambuja myydään yleensä vesiviljeltyinä. Eivät ne oikeasti vedessä kasva, joten olen istuttanut ne multaan.

En ole varma, kuinka paljon multaa ne tarvitsevat, joten yksi vänkyräoksainen on omassa ruukussaan ja nyt kaksi rykelmää on omissa ruukuissaan. Ensimmäisen rykelmän hankkimisesta on jo ehkä vuosi tai enemmän aikaa. Osa oksista on kellastunut ja kuollut, joten olen nyppinyt ne pois.

Ostaessa oksat ovat melko vaaleanvihreitä, mutta kun ne istuttaa multaan, alkavat tummentua. On se tummanvihreä varmaankin terveemmän värinen kuin vaalea. Melko helppohoitoisia ja tykkäävät auringosta. Ainakin itselläni ne on sijoitettu etelään päin. Kannattaa sumutella lehtiä, jos on kuiva huoneilma.

Onnenbambulla ei oikeastaan ole mitään tekemistä bambun kanssa vaan ne ovat ruokotraakkipuita. Oksat kyllä muistuttavat vähän bambua. Myrkytystietokeskuksen mukaan traakkipuu on myrkytön ihmiselle, mutta myrkyllinen eläimille. Siellä ei kuitenkaan eritellä eri traakkipuita, mutta kannattaa silti olla varovainen. Nettihauilla saa erilaisia tuloksia, mutta näyttäisi siltä, että traakkipuut eivät ole myrkyllisimmästä päästä. Jos lemmikki maistaa kasvia, sen vointia kannattaa tarkkailla ja päättää sen jälkeen, saako kasvi jäädä taloon.

Mainokset

Mitä kuuluu Kanikirjalle?

Oikein mukavaa torstai-iltaa! Tänään on Puputäti saanut ilahduttavan paljon käyttää ääntään 🙂 Ensin suorassa lähetyksessä Jasminen kanssa RadioFiiliksen aamussa (kiitos tästä mahdollisuudesta!) ja sitten kävin vielä äänestämässä ennakkoon. Lunta on tullut paljon, ainakin tämän talven mittapuulla.

Mitä sitten Kanikirjalle kuuluu? No, hoito-oppaalle kuuluu hyvää, tänäänkin on tullut tilausta. Viime vuoden menekki oli 428 kirjaa. Eli 23.10.2017 lähtien joulukuun loppuun. Pienoinen tuuletus tähän 🙂 Suuret kiitokset kaikille tilaajille ja lukijoille! Pääsin sadan pirkanmaalaisen joukkoon Yle Tampereen somekampanjassa ja minua haastateltiin myös Yle Suomi Tampereen radiossa. Tampereen Viikko -lehti teki juttua Kanikirjasta ja myös muutama kirja-arvostelu ilmestyi.

Teisko-Aitolahti-lehden toimittaja kävi tekemässä juttua ja kuten tuossa jo mainitsinkin, aamulla pääsin suoraan lähetykseen. Olen todella kiitollinen kaikista näistä mahtavista tilaisuuksista!

kanikirja_kannet_web

Mistä Kanikirjaa sitten voi ostaa? Suoraan minulta (meilaa sarin.arkki@gmail.com), kirjakaupoista, nettikaupoista ja vaikkapa Kananlennosta tai Onnen Lemmikeistä. Opas löytyy myös kirjastoista kautta maan, ei muuta kuin lainailemaan! 🙂

Halpa mutta hyvä pesuaine

Mukavaa lauantaita! Tänään olen saanut ihmeen paljon aikaiseksi, vaikka onkin vapaapäivä 🙂 Minun on jo pitkään pitänyt kokeilla etikan tehoa kanien vessalaatikoiden kanssa. En löytänyt marketista pulloa, jossa olisi lukenut pelkkä ”etikka”, joten valkkasin väkiviinaetikan. Otin isoimman koon eli 1,5 litraa.

Tyhjensin häkin alusen kuivikkeista ja heinästä ja pyyhin sienellä. Aiemmin olen käyttänyt muita pesuaineita ja ihan vain vedellä pyyhkinyt päivittäin pissatahroja. Käytän kuivikkeena haapahaketta, joka ei ole kovin imukykyistä. Se kuitenkin pöllyää vähiten, joten siksikin se on kaniperheen valinta.

Puolentoista litran puteli etikkaa maksoi alle kaksi euroa. Sillä sai puhdistettua melkein kaksi vessalaatikkoa (häkin alaosaa).  Valuttelin aika reippaasti raakaa etikkaa laatikkoon ja annoin vaikuttaa. Kuului pientä sihinää. Noin vartti on hyvä, mutta voi myös antaa vaikuttaa vähän kauemmin. Pidin kylppärin ikkunaa auki, koska etikkahöyryt olivat melkoiset. Pidin kylppärin oven myös kiinni, jotta eläimet eivät pyörry.

Tämä oli alkutilanne, älkää pelästykö..

DSC_0513

Jynssäsin pinttymiä juuriharjalla ja huuhtelin välissä vedellä. Sitten laitoin uutta etikkaa päälle ja annoin taas vaikuttaa tovin. Muutama pikkupläntti jäi, mutta tässä lopputulos:

DSC_0514

Melko hämmästyttävää, eikö?

Vaihdan likaiset kuivikkeet puhtaisiin joka aamu ja pyyhin sienellä pissaisia kohtia. Silti vessalaatikkoon jää pinttymiä. Nyt on itsekin todistettu, että etikka toimii. Ostin aiemmin eläintarvikeliikkeestä koirille ja kissoille tarkoitetun entsyymipesuaineen, millä pitäisi saada juuri pissatahroja hyvin pestyä. Puteli maksoi muistaakseni lähemmäs parikymppiä ja siinä on tosi pitkä vaikutusaika. Pullon kyljessä myös varoitellaan, ettei lemmikki saa haistella aineen höyryjä. Sen tuoksu onkin melko pistävä. Vaikeampi käyttää, huonompi teho ja kalliimpaa kuin etikka. Taitaa Puputäti vastedes valkata etikan ja jättää muut putelit kauppaan..

Lemmikin ei ole hyvä haistella etikan höyryjä, joten kannattaa tosiaan käyttää sitä hyvin tuuletetussa tilassa ja huuhdella etikka pois huolellisesti. Sen jälkeen vielä kuivaus ja valmista tuli!

Nyt kun siivouksessa olen päässyt etikan ”makuun”, voisi seuraavaksi ottaa kokeiluun pyykkietikan. Sitä on ainakin kehuttu hyväksi ja on lisäksi vegaaninen tuote. Ainakin ne vaihtoehdot, joita itse olen silmäillyt 🙂

Leivonnassa ja ruuanlaitossa käytettäviä tuotteita on muutama, jotka käyvät myös siivoukseen tai vaikka lääkkeeksi. Etikka ja ruokasooda on monille tuttu, mutta nyt olen pari päivää sekoittanut jauhettua inkivääriä puoli teelusikallista kuumaan veteen. Vettä on mukillisen verran. Veden annetaan jäähtyä ennen kuin hörpätään ja purskutellaan sillä. Arvaatko mihin vaivaan sitä käytetään? No, reilu viikko sitten yksi hammas paikattiin ja sitä on alkanut särkeä. Seuraavaa hammaslääkärikäyntiä odotellessa olen särkylääkkeen lisäksi ottanut tuon purskuttelun käyttöön. Sen pitäisi lievittää tulehdusta ja turruttaa kipeää hammasta. Kiitos Saana Monthanille vinkistä! 🙂

Kirppari- ja muita löytöjä

Mukavaa lauantai-iltaa! Tänään oli ohjelmassa imurointia. Sille olikin tarvetta, sillä joka-aamuinen harja & kihveli -yhdistelmä eivät oikein pysty keräämään kaikkea heinähöttöä matoista. Ja höttöähän löytyy kanien joulahjojen jäljiltä..

IMG_20171225_154358_931

Kanien normaali heinä ei suinkaan ole noin höttöistä, älkää huoliko! Se on vain tämä pajutunneliin säilötty heinä, joka ei kyllä kovin hyvin kaneille edes kelpaa. Tuli kunnon hiki siinä imuroidessa, mutta tulipahan puhdasta ☺ Samalla vähän peilien ja muiden pintojen pientä puunausta. Joulusiivous ei kuulu tapoihini. Siivoan sitten kun siltä tuntuu. Se saa riittää, kun kuitenkin lakaisen lattiat ja siivoan eläinten vessat joka aamu.

Hehe, Poppana-kani tuossa juuri kellahti kyljelleen 😍 On vissiin tyytyväinen. Mukava köllötellä, kun on puhdasta, ja kohta alkaa olla iltakaurojen sekä pelletin aika.

Aamun huhkimisen jälkeen kävin vähän kaupoilla. Mukaan tarttui uudet hainhampaat, joilla voi pistää hiukset kiinni. Kirpparilta löytyi entuudestaan tuntemattoman sarjan eka tuotantokausi, peltialusta vaikka tuikuille ja mielenkiintoisia magneettiliuskoja, joihin voi piirtää ja joista voi leikata mieleisiään hahmoja. Liuskat olivat oikea löytö, ehkä esittelen niiden muodonmuutoksia myöhemmin ☺

Meidän taloyhtiössä on kierrätyshuone, jonne saa tuoda itselleen tarpeetonta tavaraa. Sieltä saa myös ottaa tavaraa, vaikka ei toisikaan itse mitään. Tänään sieltä löytyi Pupu Tupuna -kirjanen (toinen löytö!), elokuva, jonka aion katsoa myöhemmin sekä pari sisustuslehteä, joita on aina kiva selailla. Pupu Tupunaa tuli luettua paljon nuorempana. Nimesin myös yhden kaneistani Tupunaksi. Tiedätkö sinä ketään Tupuna-nimisiä kaneja? ☺

Kuvassa oleva pehmokani on pieni Rumpali, jonka löysin aiemmalta kirpparireissulta. Mistä muualtakaan löytöjä tekisi? 😄 Lempipaikkojani ovat Klaffi & piironki sekä Pirkan kirpputorikeskus.

Välipäivien puuhaa

Tänään tuli tehtyä valmiiksi pitkään suunnittelemani tähtityynyprojekti. Ei mennyt kuin kerran hermot, onneksi oli äiti auttamassa 😀

Piirsin ensin pahville tähden ääriviivat, viikkasin vanhan lakanan nelinkerroin ja piirsin tähden ääriviivat katkoviivoilla lakanaan tussilla. Sentti pitää olla ompeluvaraa eli ei kannata piirtää ihan suoraan muotin mukaan.

Sitten leikkasin tähden ja tein vielä toisen vähän pienemmän. Jos valitsemasi kangas on paksua, kaksinkertainen viikkaus riittää.

Ompelin ompelukoneella kaikki muut sakarat paitsi sen yhden puolen, mistä vanu täytetään. Sen jälkeen käänsin tähdet ja tökin sakaroita niin että niihinkin saa kunnolla vanua. Halusin pullukoita tähtiä, joten laitoin paljon vanua. Tähän käy vanha tyyny tai jokin iso pehmolelu.

Kun vanua on riittävästi, tulee se vaikein osuus. On kuulkaa vaikea ommella, kun pitää samaan aikaan kääntää kangasta ja pitää vanut sisällä. Minä kun en mikään käsityöihminen ole, vaikka haluaisin olla, täytyi tässä vaiheessa pyytää vähän apua.. Itte tein (melkein) ja kyllä on sen näköisetkin 😀 Mutta olen tyytyväinen, sehän on kaikissa DIY-projekteissa tärkeintä, vai mitä?

P.S. Sain katsoa sen Bright-leffan, mutta jäi kyllä kesken. Oli sen verran huono..

Puputädin joulu

Moikka! Miten meni teidän joulunne? No sehän vielä jatkuu parilla vapaapäivällä, mutta ajattelin esitellä muutaman lahjan, jotka pukki toi minulle 🙂

Koska olen Puputäti, sain muutaman kaneihin liittyvän lahjan. Tyyny ja muki sopivat hyvin sisustukseen ja Lauras Vintagen rusakko-kaulakoru on aivan ihana! Viikkopäivyri on yrittäjälle tärkeä, sille tulee paljon käyttöä. Rentouttaviin jalkakylpyihin sain Tmi Luonnollisesti Päivinsäteen valmistamaa jalkakylpysuolaa. Tuoksu on ihanan havuinen 🙂

Edellä mainittujen lisäksi sain Laveran vegaanista kosmetiikkaa, ihanan pehmoisia sukkia sekä housuja, koska minulla on taipumus kuluttaa ne puhki..

Käytännölliset lahjat ovat parhaita, niitä yritän suosia itsekin. Isäni sai mm. itse tekemäni kosteudenpoistajan autoon, jotta ei menisi ikkunat huuruun. Hän sai myös Sarin Arkin logolla varustetun T-paidan. Siskolleni annoin mm. samaisella logolla varustetun college-takin ja äitinikin joutuu mainostamaan yritystäni eväskassin muodossa 😀

Itselläni ei ole Netflixiä, mutta olisi kiva nähdä vielä joulupyhien aikana uusi Bright-leffa. Pääosassa Will Smith. Ihmispolisii työskentelee örkin kanssa, mikäs sen parempi kuvaus! 😀 Sopii minulle, kun olen kaikki Buffyt, Angelit, Grimmit sun muut tykännyt katsoa. Uusimpia Gilmoren tytöt -jaksojakaan en ole vielä nähnyt. Se on kaikkien aikojen lempparisarja! Harmi, että loppui, mutta eipä kai samaa vitsiä voi loputtomiin vääntää laadun kärsimättä.

Ruokavaliooni ei valkoinen sokeri tai vehnäjauho kuulu, mutta näin jouluaikaan olen antanut itselleni luvan vähän poiketa kaavasta. Pari sahramipullaa, vähän suklaata ja riisipuuroa sekametelisopan kera. Namskis! Hyviä pyhiä kaikille!

21. luukku: virkkaaminen on kivaa!

Tänään kerron virkkaamisesta 🙂 Se onkin välillä vähän unohtunut, kun ei enää keksi käyttötarvetta erilaisille virkkauksille. Pitkän tauon jälkeen aloin taas virkata, tällä kertaa kaneille makuukoppaa. Todennäköisesti se ei alustaksi kelpaa ja se syödään, mutta teenpä silti, niin saa noita trikookuteiden loppuja käytettyä.

Virkkausta opetellessani kävin hakemassa parit koukut Lielahdessa sijaitsevasta Lankamaailmasta. Valkkasin metalliset, joissa on muovinen liukueste kädensijassa. Jos ei tiedä, millainen koukku on sopiva, sieltä saa kyllä apua, kun kertoo, millaisella langalla meinaa virkata. Ylöjärvellä sijaitsevasta Poppanavakasta löytyi jos minkälaista trikookudetta. Valkkasin harmaan eri sävyjä sekä tietysti valkoista. Myös jouluinen polka-karkin värinen kude teki kauppansa.

Alunperin virkkaukseen innosti työkaveri, ja kun muutama vuosi sitten tuli pitkä sairausloma tulehtuneen umpilisäkkeen poistosta, päätin opetella virkkausta. Sehän ei oikein lähtenyt käyntiin youtube-videoiden avulla.. Yritin virkata koppaa, niin siitä tuli kynttilätuikun kokoinen 😀 En ymmärtänyt, mitä teen väärin. Onneksi sain opastusta ihan kädestä pitäen ja virkkaus alkoi sujua. Ainakin jotenkuten. Ohjeistakaan en ymmärrä mitään, kun en millään muista eri silmukoiden nimiä. Niinpä siis virkkaan melkein aina samalla tyylillä. Nyt osaan tehdä erikokoisia koreja ja mattoja. En mitään hienoja pitsireunuksisia mattoja kuitenkaan.

Kuvassa näkyvä topsipuikkojen kuppi on tehty vanhasta topista. Toppiin tuli reikiä, joten leikkasin sen kuteeksi. Samoin korien alla näkyvä matto on leikattu vanhasta valko-harmaasta pussilakanasta. Kierrätystä parhaimmillaan 🙂 Kuteen leikkaamiseen menee enemmän aikaa kuin virkkaamiseen eli ei kannata heti lannistua.

Virkkaaminen on kivaa puuhaa, mutta kovin usein sitä ei voi tehdä, kun hartiaseutu kipeytyy. Telkankatsomisen lomassa on kuitenkin kiva näprätä jotain eikä tule ainakaan sitten syöpöteltyä, kun on muuta tekemistä 🙂

Jos sattuu olemaan lemmikkejä, heille voi virkata makuualustoja. Led-kynttilöille voi tehdä alusia, ja leipäkoreja on myös kiva virkata. Pienempiin voi laittaa vaikka niitä topsipuikkoja tai kyniä 🙂