Kani puolustaa pesää – mitä tehdä?

Etenkin naaraskaneilla on taipumusta puolustaa pesäaluetta. Leikkaamattomilla kaneilla on suurempi tarve puolustaa pesäänsä kuin leikatuilla. Pesän puolustaminen voi liittyä kanin kokemaan stressiin tai jopa sairauteen. Kun kani on kipeä, se haluaa olla rauhassa ja voi nappaista omistajaa, jos käsi tulee liian lähelle.

IMG_3297

Nyrkkisääntönä voi pitää, että ärtsyn kanin häkkiä tai vessalaatikkoa ei mennä siivoamaan, kun kani istuu siellä. Jos on aikaa, odota niin kauan, että kani tulee sieltä pois. Jos ei ole aikaa, houkuttele kani muualle muutaman makupalan avulla.

Kun kani on poistunut häkistä, laita sivuluukku kiinni ja siivoa häkki ylhäältä käsin. Jos häkissä ei ole sivuluukkua eikä kattoluukkua, nosta koko pohja esimerkiksi sohvalle tai pöydälle, ja siivoa se siinä. Sama koskee vessalaatikkoa. Juttele kanille rauhallisesti, jos se tulee siivouspuuhia seurailemaan. Itselläni auttoi hämäyskikka ja usein Poppanalla meni lopulta mielenkiinto ja neiti loikki muihin puuhiin siksi aikaa, kun siivosin häkin. Kun kanilla on turvallinen olo, se ei ole niin kärkäs puolustautumaan. On tärkeää, että kanilla on paljon piilopaikkoja asunnossa eikä häkki ole ainoa turvapaikka.

Muuta ruokaa en pidä häkissä kuin heinää. Iltakaurat pelletteineen tulevat ruokakupissa ja laitan kupit muutaman metrin päähän häkistä. Kanihan yleensä puolustaa turvapaikkoja sekä ruokailualuetta. Joillakin pesäalue kattaa isonkin alueen, esimerkiksi häkin lisäksi sohvanalusen ja lähellä olevat huonekalut, ehkä koko huoneen, joillakin vain häkin välittömän läheisyyden. Mistä sen reviirin koon tietää? Tarkkaile kanin käyttäytymistä. Yrittääkö se hyökkiä? Toistuuko hyökkiminen tietyillä alueilla? Jos kyllä, se on kanin pesäaluetta.

Kanin poikasajan kokemukset ja ympäristö ovat suuressa roolissa aikuisiän käyttäytymisen kannalta. Jos negatiivisia kokemuksia kertyy paljon, niistä täytyy vähitellen pyrkiä eroon. Tämä on aikaavievää ja vaatii paljon toistoja, jotta kani mieltää tietyt asiat positiivisiksi tai ainakin neutraaleiksi. Jatkuvien hyvien kokemusten tarjoaminen antaa ajan myötä kanille turvallisuudentunteen, jonka pitäisi vähentää aggressiivista käytöstä. Ei kuitenkaan kannata odottaa tuloksia päivissä tai välttämättä edes viikoissa. Jokainen kani on yksilö ja siksi myös tuloksia tulee omalla painollaan.

Hermeliini-kani Poppana on kautta aikain ärtsyin kanini. Se ei ole Poppanan vika vaan neiti on luultavasti erotettu emosta ja sisaruksista liian aikaisin. Eläinkaupasta Poppis ostettiin ainoaksi kaniksi monilapsiseen perheeseen. Hermut ja leijonanharjakset osaavat olla melko kärkkäitä kaneja, etenkin naaraat. Voinette arvata, mitä tapahtui kun monta pientä lasten kättä kurotti ja jahtasi Poppanaa. Ymmärrettävästi lapsen halu pitää sylissä kania tai ainakin silitellä sitä, on kova. Silloin on aikuisten tehtävä ohjeistaa, miten kanin kanssa ollaan. Kun noudattaa sitä periaatetta, että anna kanin lähestyä sinua eikä toisinpäin, on jo voiton puolella. Kani on luonnostaan arka eläin, joten jahtaaminen ja väkipakko eivät koskaan tuota hyviä tuloksia. Käy sen sijaan rauhallisesti lattialle istumaan herkkujen kera, niin kohta saat pitkäkorvasta ystävän. Ota selvää ennen kanin hankintaa, millaiset yksilöt sopivat juuri teidän perheeseen. Arimmat tapaukset ja pienten lasten perheet ovat huono yhdistelmä, ja saattavat johtaa kanin hylkäämiseen. Arasta kanista tulee aggressiivinen, kun sen piiloutumisrauhaa toistuvasti rikotaan. Joillekin myös pelkät lasten päästämät kimeät äänet (kani kiljuu itse vain äärimmäisessä hädässä) ovat liikaa.

Poppana pääsi puraisemaan minua monta kertaa, kun neiti tuli taloon. En ollut tottunut purevaan ja hyökkivään kaniin, joten en aluksi osannut varoa yhtään. Poppis saattoi käydä nilkkaan kiinni, kun astuin hänen alueelleen, tai käteen, kun ojensin ruokakupin nenän eteen. Ruokakupin kanssa auttoi harhautus. Kiinnitin Poppanan huomion muualle ja laitoin toisella kädellä kupin maahan. Nilkkahyökkimiseen auttoi aika ja piilopaikat. Jos kani hyökkii jalkoihin, seiso paikallasi niin kauan että kani loikkii itse pois. Voin sanoa, että siinä menee tovi, mutta se todella kannattaa. Kanin pitää muistaa, että hyökkimällä se ei pärjää vaan jos jänskättää, kanin kuuluu paeta. Sen muistamiseen menee tosiaan tovi, kun on ehkä jopa vuosia joutunut hyökkäämään, kun ei ole ollut pakopaikkaa eli siis muuta vaihtoehtoa. Jos kanin hyökkiminen pelottaa, pue päälle paksut housut ja sukat.

Jos kanisi hyökkii ja se on leikkaamaton, suosittelen leikkauttamaan kanin. Naaraskaneilla kohtusyövän ja muiden kohtusairauksien riski kasvaa jopa 80 prosenttiin, kun kani täyttää 5v. Leikkaus kannattaa muutenkin, sillä se ei todellakaan muuta kanin luonnetta, ainoastaan vie hormonijylläyksen pois. Myös urokset voivat sairastua kivessyöpään, jos niitä ei leikkauta. Leikkausta varten kannattaa etsiä kaneista tietävä eläinlääkäri, sillä etenkään naarasta en veisi kelle tahansa. Kaneista tietävät eläinlääkärit ovat aika hyvin asettuneet pääkaupunkiseudulle, mutta myös pirkanmaalaisia eläinlääkäreitä löytyy. Omat kanit käyvät Kirsi Kemppaisella, mutta menemme Oiva Eläinklinikalle tai Tatiana Pietilälle, jos ei Kirsille saa aikaa. Pk-seudulla esimerkiksi Pilvi Lassila, Delphine Laniesse ja Johanna Mäkitaipale ovat omaa luokkaansa.

IMG_1334

Leikkaus rauhoitti Poppanaakin hieman ja ajan myötä hyökkäily väheni. Kuuden vuoden yhteiselon jälkeen olemme parhaita kavereita, mutta vieraita kohtaan Poppana saattaa edelleen olla ärtsy. Ärtsykin kani on mahdollista kesyttää, kun on valmis näkemään vaivaa eikä odota kanilta liikoja. Tärkeintä on ymmärtää, mistä kanin käytös kumpuaa. Jos kani on leikattu, sillä on yksi tai useampi lajitoveri, se saa paljon liikuntaa (koko ajan vapaana), sillä on piilopaikkoja ja oikeanlainen ravinto sekä ympäristö, kanilla on kaikki avaimet rauhoittumiseen. Tsemppiä kesyttämiseen!

Mainokset

Tuunausprojekti

Näin kuvapankissa ruosteisen kanikoristeen. Oo, ihana! Tuosta voisi saada tuunausidean.. Piirsin lyijykynällä leivinpaperinpalaan suoraan kuvaruudulta kanikoristeen hahmot. Ajattelin, että siirrän ne sitten joskus johonkin sopivaan esineeseen.

Tänään kävin Liutun maalaistalon puodissa ja sieltähän löytyi taas jotain mukavaa. Liuttu on Teiskossa ja siellä on tunnelmallinen puoti ja kahvila. Puodissa on myös kirppispuoli, josta tein tämänpäiväisen löydön.

20171125_150101

Vanha lasikupu sai vähän koristelua pintaansa. Laitoin leivinpaperin kuvun sisään ja piirsin tussilla lasin päälle. Mustalla ääriviivat ja hopealla väritin kanit. Kokeilin piirtää myös ruohotupsuja, mutta en tykännyt niistä. Onneksi ne sai pois kynsilakkaan kostutetulla vanupuikolla.

20171125_163049

Tämän ideanhan voi toteuttaa eri eläinhahmoilla ja erikokoisiin lasipurkkeihin. Pilttipurkkiinkiin saa tuikun. Käytän led-kynttilöitä, koska oikeat eivät ole lintutaloudessa turvallisia. Taiteellisesti lahjakkaampi piirtää tietysti vapaalla kädellä omat hahmot 😊

Paras joululahja?

Joululahjatoiveita voisi ajatella tänä vuonna vähän eri tavalla. Pienellä kampanjoinnilla eli tässä tapauksessa tiedonjaolla voi saada suuria aikaan. Todella moni hankkii yksittäisen kanin. Vasta vähän ajan päästä mietitään sille kaveria. Moni myös hankkii sen kanin kasvattajalta tai eläinkaupasta. Tiedättekö, millaisten eläinten on kaikista vaikeinta löytää uusi koti? Ikävä kyllä, mustat eläimet (yleensä kissat tai kanit) tai valkoiset ja punasilmäiset eivät oikein menesty. Myös ns. special needs -eläimet jäävät usein koditta. Sehän ei mitenkään ole eläimen vika eikä eläimessä edes ole mitään vikaa. Jos tällainen erityistarpeinen, sanotaan nyt vaikka kani, on vielä osa parivaljakkoa, kodinetsintä on todella vaikeaa.

Moni ensimmäistä kania hankkiva ei halua kahta kania kerralla. Se olisi kuitenkin kaikista helpointa, kun ei tarvitse itse huolehtia kanien tutustuttamisesta (jos siis kanipari on valmis ”paketti”). Yleensä sanotaan, että kanisiskokset tai emä ja naaraspoikanen tulevat hyvin toimeen. Kyllä nekin voivat alkaa tapella vääränlaisessa ympäristössä, ja leikkaamattomina. Paras kanipari taitaa olla leikattu uros ja leikattu naaras. Sellaisia olisi nytkin joulun alla tarjolla. Katsokaa esimerkiksi tätä pariskuntaa http://kodittomat.info/lemmikit/huisku-ja-valkotassu-a3122 . Heidän tietonsa löytyvät myös Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksen omalta sivulta. Tai siis, toivotaan, ettei löydy kauaa, koska tottahan heille on nyt löydyttävä se oma, loppuelämän, koti!

Huiskulta on poistettu hampaita, mutta ilmeisesti sinne on entisen omistajan teettämässä operaatiossa kuitenkin jäänyt juurenpalasia, kun kerran ilmoituksessa lukee, että hampaita on tarvittaessa lyhennettävä. Onko ketään eläinlääkäriä kuulolla? Tässä olisi just sulle sopiva kanipari! Voit tehdä tarvittavat lyhennykset itse 🙂

Hammasvika ei ole kanin syy vaan vääränlaisesta jalostuksesta kumpuava sairaus. Se ei useinkaan ole syy lopettaa kania vaan vaiva on kyllä hoidettavissa.

Pesulta (Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistys) löytyy myös toinen kaniparivaljakko: Pippuri & Inkivääri. Myös heidän on vaikea löytää omaa kotia, koska heitä on kaksi. Monesti näkee sitä, että omistajat etsivät erillisiä koteja heidän jo toisiinsa kiintyneille kaneille. Se on sääli, sillä kumppanin menetys on rankka juttu. Toivotaan heillekin uusi, loppuelämän, koti joululahjaksi!

Miksi kaksi kania on parempi kuin yksi?

Kani on yhdyskuntaeläin, jonka kuuluu elää lajitoverin kanssa. Vain toinen kani voi pestä kaverinsa naaman ja samalla kenties ennaltaehkäistä silmätulehduksia. Vain toinen kani puhuu samaa kieltä. Vain toinen kani tuo turvallisuudentunnetta, joka tekee kanista rauhallisen, kun vahtivuorot voi jakaa toisen kanssa.

Jos kaikilla tutuilla ja sukulaisilla on jo kaneja, kannattaa silti jakaa kanitietoa. Joku voi miettiä kaninhankintaa ja päätyä juuri näihin tapauksiin. Vaihtoehtoisesti joku voi kiinnostua tilapäiskodiksi ryhtymisestä. Sekin voi olla jollekin eläimelle se paras joululahja. Karu totuus on, että monesti eläinsuojeluyhdistyksille tulevat eläimet ovat lopetusuhan alla, jos paikkaa ei löydy.

Tilapäiskoti tai pysyvä koti – tässä myös hyvä lahjavinkki mihin tahansa kanitalouteen: ”Kanikirja: opas kanien maailmaan” 🙂

Ei pandoja Suomeen, kiitos!

Tällä viikolla on kuultu varmistus, että isopandat tulevat Kiinasta Suomeen. Itse toivoisin, etteivät tule. Eivät sentään Särkänniemen eläintarhaan tule, mutta Ähtäriin kuitenkin. Eläintarhoista on aika elänyt ohi, kuten delfinaarioistakin. Ei ole ehtinyt delfiineistä pöly vielä laskeutua, kun jo ollaan rahtaamassa uusia eksoottisia eläimiä Suomeen. Miksi? Mistä pandat saavat bambunsa? Miksi niitä pitää kuljettaa Suomeen? Nyt mennään taas jokin muu ajatus edellä eikä keskitytä eläinten hyvinvointiin.

En keksi yhtään syytä, miksi tämä olisi hyvä uutinen. Annettaisi mieluummin eläinten olla omassa elinympäristössä ja jos jotakuta kiinnostaa vaikkapa se pandojen elämä, voisi sitä katsella luontodokumenteista. Vankeudessa elävä eläin ei ole söpö vaan surullinen näky. Muistan lapsuuden vierailut eläintarhoissa, sen jälkeen minua ei ole niihin juuri saanutkaan vietyä. Ihastelin pienenä etelänmatkalla ”luistelevia” karhuja. Vähän vanhempana tajusin, että ne niiden aitausta ei vain oltu pesty… Olojen ei tarvitse olla räikeän huonot, eläimen henkinen hyvinvointi kärsii vankeudessa puitteista huolimatta.

Kodin suojaaminen kanin hampailta

Kun kania pitää koko ajan vapaana, täytyy miettiä mahdollisia irtaimiston suojaamiskeinoja. Toiset nakertelevat enemmän kuin toiset eikä ole yhtä oikeaa tapaa suojata kotia.  Tässä kuitenkin muutamia niksejä, olkaa hyvät 🙂

Kirjahyllyn alimmalla hyllyllä ei kannata pitää kirjoja tai muita tavaroita, joita kani ei saa nakertaa. Tosin, osa kaneista hyppii tasoille, jolloin alimman hyllyn tyhjentäminen ei riitä. Siirrä esimerkiksi kirjat kaappien ovien taakse tai laatikoiden sisään. Kirjojen tilalle voi hyllyyn tehdä vaikkapa makuupaikan kanille. Vauvanpeitot käyvät hyvin tähän tarkoitukseen, ja virkkaustaitoinen näprää vaikka vanhasta lakanasta kanille kopan.

Lankakerät eivät ole pelkästään kissojen mieleen vaan niitä kyllä saattavat kanitkin syödä. Ei siis kannata jättää lankakeriä kanin ulottuville.

Keraamiset ja metalliset esineet ovat turvassa, paitsi jos kani saa tiputettua keraamisen esineen lattialle. Eli korjaan, keraamiset ja kania painavammat, esineet ovat turvassa.

Huonekasveista kannattaa valita mahdollisimman myrkyttömät versiot. Vehkakasveilla ei ole asiaa eläintalouteen, jos on vaarana, että ne joutuvat maistelluiksi. Myös kultaköynnöstä sanotaan myrkylliseksi, ja kaikki sipulista kasvavat kukat ovat vaaraksi kaneille. Kasveja voi huoletta pitää korkealla hyllyllä tai pöydällä, jos kanisi loikkii pelkästään lattialla. Tasoille hyppiviltä yksilöiltä joutuu suojaamaan myös nämä pinnat. Olen ratkaissut asian amppeleilla ja jos löytyy tarpeeksi iso koristelinnunhäkki tai lyhty, saatan laittaa kukan sinne. Häkittäkää siis kasvejanne, älkää eläimiänne! 😀

Osa kaneista ei voi vastustaa tapetteja. Jos kanilla on esimerkiksi yksi huone koko ajan käytössään, voi kokeilla pleksiä nojaamaan seiniä vasten. Tämä estää sekä listojen että tapetin nakertelun. Pleksiin voi porata pienet reiät ja kiinnittää sen seinään, tai voi asettaa sen viereen isoja harkkoja tai tiiliskiviä painoiksi.

Jos ongelmana on puisten listojen nakertelu, listojen päälle voi hankkia metallirimaa. Sekin pysyy paikoillaan tiiliskivien ja vaikkapa vanhojen punnusten avulla.

Johdot voi suojata estämällä kokonaan kanin pääsyn vaikkapa telkan taakse erilaisten metalliverkkojen avulla. Pistorasia on aina se vaikein suojattava. Yksittäistä johtoa voi suojata laittamalla johdon lattialistaa viereen ja asettamalla sitten tiiliskiviä kallelleen johdon päälle. Tiiliskivien pitää olla kania painavampia.

Nämä niksit ovat ainakin omassa käytössä toimineet. Kannattaa siis unohtaa muoviletkut ja teippi, ne eivät kestä kanin hampaita!

Lomahoitoa lemmikille

Puputädillä on tämä toiminimi Sarin Arkki, jolla tarjoan mm. lomahoitoa lemmikeille. Lomahoito alkaen 9e/vrk (sis. alv). Kynnetkin voin leikata ja purentavikaisten hamstereiden etuhampaita lyhentää. Tällä hetkellä voin ottaa vain eksoottisia eläimiä hoitoon eli lähinnä kaneja ja jyrsijöitä. Kissojen lomahoitokin onnistuu Olkahisen alueella omistajan kotona.

Hoitola sijaitsee Olkahisissa. Olen muuntanut saunatilan hoitolaksi, joten otan vain yhden omistajan lemmikkejä hoitoon kerrallaan. Tämä takaa hoitolaiselle/hoitolaisille oman rauhan. Kuvassa näkyvä tila on sellainen, jossa lemmikki saa olla koko ajan vapaana. Valvotusti päästän myös isommalle alueelle. Käytössäni on käsidesi sekä Virkon desinfiointiin. Hoitomaksu ei sisällä ruokia tai kuivikkeita, mutta tarvittaessa hankin niitä lisämaksusta. Vessalaatikko ja kuivikelapio löytyy, mutta muut tarvikkeet pitää tuoda lemmikin mukana. Toki saa myös oman vessalaatikon tuoda. Lemmikillä on turvallisempi olo omien tarvikkeiden ja hajujen keskellä eikä vatsakaan mene sekaisin, kun syö täysin samaa ruokaa kuin kotona. Lisäksi monet virikkeet ovat puisia, joita olisi hankala desinfioida seuraavaa hoitolaista varten.

IMG_4051

Taloudessa ei ole lapsia eikä koiria tai kissoja, joten arempikin lemmikki viihtyy Sarin Arkissa. Olen kokenut kanien käsittelijä, joten ns. aggressiivisemmatkaan tapaukset eivät ole ongelma. Siivoan vessalaatikon ja hoitotilan vähintään kerran päivässä ja vedet vaihdetaan tietysti myös päivittäin. Ruokinta tehdään omistajan toiveiden mukaan, ja heinänsyöjillä on koko ajan heinää saatavilla. Seurustelen lemmikin kanssa ja tarkastan, että kaikki on hyvin.

Omistaja saa kuulumisia lemmikistään ennalta sovitulla tavalla, esim. sähköpostitse tai WhatsAppilla. Isommat toimitilat alkavat olla jossain vaiheessa etsinnässä, mutta sitä ennen toimitaan yllä olevissa puitteissa 🙂 Ota yhteyttä sarin.arkki@gmail.com, jos haluat varata lemmikillesi hoitojakson!

Ananaksen ja papaijan myytti

Kanin ruuansulatus on monimutkainen asia, varmaankin yhtä monta mutkaa kuin suolistossakin. Hidastunut suolistontoiminta on vakava tila eläinlajeilla, jotka eivät osaa oksentaa.

Aiemmin on ollut vallalla käsitys, jonka mukaan kanin hidastuneeseen suolistontoimintaan on hyvä antaa ananasta tai papaijaa. Kuivattua, tuoretta tai tablettimuodossa. Niin olen itsekin muita neuvonut ja nämä eksoottiset hedelmät ovat olleet myös omassa kanitaloudessa käytössä.

Muilla kaneillani ei ole onneksi taipumusta vatsavaivoihin, mutta Poppanaa ummettaa aika ajoin. Aiemmin olen antanut ananassäilykettä tai kuivattua ananasta ja papaijaa. Olen kyllä huomannut, että ummetuksen laukeamisen jälkeen Poppanalla on ollut vatsa löysällä. En ajatellut asiaa sen kummemmin, olin vain tyytyväinen, että papanaa tuli taas. Kanikirjaa varten tein taustatyötä ja törmäsin uuteen tietoon. Ananas ja papaija eivät olekaan suositeltavia kaneille. Niissä on korkea sokeripitoisuus (mikä voi juurikin aiheuttaa löysää vatsaa) eikä papaiinin tai bromeliinin vaikutuksista ole tieteellisiä todisteita. Aikuisen kanin mahalaukun pH on yleensä 1-2, joten mahalaukun happamuuden takia vaikutus ei ulotu suolistoon saakka.

Jos joku haluaa tarkistaa asian, tietoa löytyy mm. Pilvi Lassilan toimittamasta teoksesta ”Poskipusseja, suomuja ja siipisulkia : pienten ja eksoottisten seuraeläinten hoitotyö” sekä Molly Vargan toimittamasta ”Textbook of Rabbit Medicine” -teoksesta. Ja tietysti omasta Kanikirjasta 😉

Coloradon yliopistossa tehtiin tällainen koe, joka osoitti myös, että happamuus heikentää ananaksen tehon. Nyt kaikki kemian opettajat kokeilemaan luokan kanssa, miten käy! Itse sanoisin nykyisten tietojen valossa, että ananaksen ja papaijan teho kanien hidastuneessa suolistontoiminnassa on tarua.