13. luukku: mitä lahjaksi eläinperheelle?

Yleensä ostan jotain herkkua eläimille lahjaksi, mutta tänä vuonna on tarvetta vähän muullekin. Plus että Poppanalla menee vatsa herkästi sekaisin, niin lahja ei voi olla pelkästään herkkua.

Peipot ovat sen verran uutta pelkääviä, ettei pojillekaan voi hankkia mitään ihmeellistä. Siementankoja harvoin nokkivat, ovat vissiinkin jyväset liian tiukassa peippojen pikkunokkia ajatellen. Eriväriset hirssit maistuvat kyllä, mutta niitä on vaikea löytää. Keltaista hirssiä löytyy, mutta muita ei. Ne olisi melkein pitänyt jo hankkiakin, sillä kaikki jyviä sisältävät kannattaa pakastaa muutamia viikkoja ennen kuin tarjoaa niitä eläimille. Ei pääse syntymään mitään tuholaisongelmaa, jos jyvien mukana kulkeutuu monijalkaisia ystäviä.. Jos siis löydät eriväristä hirssiä, kannattaa ostaa!

Peipoille ostan jouluna isomman valikoiman tuoretta, etenkin eksoottisia hedelmiä. Halpa ja käytännöllinen lahjavinkki linnuille. Laitan tarjolle kyllä uuden jyvätangonkin, mutta tuskinpa sitä nokitaan. Monet jyvätangot olen hakannut vasaralla rikki (tanko sillä aikaa muovipussin sisällä) ja tarjonnut ulkolinnuille. Siitä toinen vinkki.

Ruusa ja Tuhto ovat olleet näinkin ahkeria..

20171205_114132

Lahjatoivelistalla on siis uusi leikkitunneli. Tämä on muistaakseni Prima Pet Premiumin kissamallistosta. Leikkasin vain killuvat lelut sieltä tunnelin sisältä pois, etteivät päädy Ruusan kitaan. Tai pikemmin vatsaan, ja sen jälkeen eläinlääkärin vastaanotolle. Tuntuu, että moni leikkitunnelien valmistaja ei tiedä minkä kokoinen kani voi olla, kun tunneli on hädintuskin marsukokoa. Vaikka Puputädilläkin on kääpiörotuisia kaneja, eivät mahtuisi kaikki ”kani”tunneleista. Niistä myös tehdään usein räikeän värisiä, joten kaikkien sisustukseen ne eivät sovi. Vahva suositus siis kissatunnelille! Siitä on kiva juosta, sinne voi piiloutua, sitä voi nakertaa, siellä voi ottaa torkut ja mitä vielä 🙂 Valitse vähiten rahiseva vaihtoehto, jos tunneli sijoitetaan lähelle makuuhuonettasi. Lahjavinkkinä kissoille, kaneille, marsuille ja muille jyrsijöille, miksei myös maakilpikonnille ja pienille koirille.

Kissojen lisäksi myös kanit ja jotkut jyrsijät tykkäävät kiivetä. Jos asunnossa on tilaa, hommaa lemmikeille kiipeilyteline. Nikkarointitaitoinen rakentaa telineen itse. Meikäläiseltä se ei niin hyvin luonnistu, että taidan käydä valkkaamassa jonkun hyvässä tarjouksessa olevan. Nykyinen kiipeilypuu näyttää nimittäin tältä:

20171205_114108

Tasoja on syöty, mutta käyttöä se ei estä. Koska tuo on jokapäiväisessä käytössä kaneilla, Tuhtolle ja Ruusalle pitäisi hankkia toinen. On sitten mitä ihmetellä 🙂

Kävin Peten Koiratarvikkeessa toisen kaniemännän suosituksesta. En joutunut pettymään, sillä sieltä löytyi pajutunneleita heinätäytteellä ja ilman. Nimestään huolimatta sieltä löytyy ruokaa ja tarvikkeita myös kaneille, jyrsijöille sekä kissoille. Lahjavinkki kaikille nakertelevaisille, jotka vain tunnelista mahtuvat: pajutunneli kestää suhteellisen pitkään ja on hyvä virike. Tunnelin sisältämä heinä on melkoista höttöä ja tuskin mitään tuoretta, mutta on sitä kiva rapistella ja kaivaa. Poppanan vatsalle on parempi pysyä samassa luomuheinässä, joten neiti saa tunnelin ilman heinää.

Mainokset

12. luukku: hyviä uutisia

Nyt on hyviä uutisia! Sain kuulla, että Pesu ry:n kodittomista kaneista enää kolme etsivät omaa kotiaan. Onneksi olkoon Huisku & Valkotassu sekä Memphis! Kaikkea hyvää heille ja onnittelut myös uusille perheille erinomaisesta valinnasta 🙂 Nyt vain vielä omat kodit Äänelle sekä parivaljakko Pippurille & Inkiväärille. Heidät löytää täältä.

Joulu voi olla sellaista aikaa, että moni on reissussa, mutta ainakin sen jälkeen voi tarjota kodin kodittomalle eläimelle. Jos mietityttää, minne lemmikki hoitoon loman ajaksi, ei hätää, sillä Sarin Arkki hoitaa! 😉 Hoidan pääasiassa kaneja ja jyrsijöitä, muista eksoottisista voi kysyä. Hinnat alkaen 9e/vrk (sis. alv). Kissojen hoito onnistuu omistajan kotona Olkahisen alueella.

Jos Pesun kodittomista ei löydy sellaista kania tai muuta koditonta eläintä, joka sopisi juuri teidän perheeseen, kodittomat.info-sivuston lisää löytyy mm. Varkaudesta, Joensuusta ja Turusta. Helsingin eläinsuojeluyhdistyksellä näyttää myös olevan kodittomia lemmikkejä, heidät löydät täältä.

11. luukku: joulukukka vanhukselle

Tänäkin vuonna on käynnissä joulukukkakampanja. Yksinäisiä vanhuksia on paljon eivätkä he saa joululahjoja. Kampanjalla halutaan tuoda edes yksi joululahja yksinäiselle vanhukselle kukan muodossa. Kampanja alkaa yleensä marraskuussa ja tänä vuonna se päättyy 17.12. Vielä ehtii siis osallistua 🙂

Lähi-Prismani on mukana kampanjassa, joten kävin valkkaamassa kaksi korttia kukkaosastolla olevasta joulukuusesta. Sen jälkeen valitsin kolmesta vaihtoehdosta kukan, jonka haluan vanhuksille antaa. Voi olla, että kukat vaihtelevat paikkakunnittain, mutta tässä tapauksessa oli joko tulilatva, atsalea tai jouluinen kukka-asetelma. Kummallekin valitsin atsaleat ja kirjoitin kortteihin onnentoivotukset. Sitten vain kassalle maksamaan ja kortit sai myös jättää kassalle. Itselle tuli hyvä mieli, ja toivottavasti myös kukan saaville vanhuksille 🙂

Lisätietoa tempauksesta täällä.

10. luukku: Kanileffoja

Mukavaa sunnuntaita! Mikä on sun lempileffa? Yksi Puputädin lempileffoista on Beatrix Potter – taiteilijaelämää. Jos et oo vielä nähnyt sitä, suosittelen! Pääosissa Renée Zellweger ja Ewan McGregor.

Tykkään katsoa kaikenlaisia elokuvia. Kaneja löytyy ainakin seuraavista: Hop, Lemmikkien salainen elämä, Zootropolis, Liisa ihmemaassa, Kuka viritti ansan, Roger Rabbit?, Wallace & Gromit: Kanin kirous, Bambi, Viisi legendaa, Jenkkijänis ja Nalle Puhin elokuva. Tuleeko muita mieleen? Ruohometsän kansan olen varmaan joskus nähnyt, mutta siitä taisi jäädä pienoinen trauma, kuten monella muullakin. Ei välttämättä ole intoa nähdä sitä uudestaan.

Ensi vuoden maaliskuussa tulee elokuvateattereihin uusi elokuva Petteri Kaniinista. Petterihän on yksi Potterin suosituista hahmoista. Sen haluan kyllä nähdä! Traileri nähtävissä täällä, jos kiinnostaa https://www.youtube.com/watch?v=JVqIpZfwvzs

9. luukku: Siskoilua ja veljeilyä

Se on joulukuun yhdeksäs tänään! Onko sulla sisaruksia? Oletteko toistenne paita ja peppu? Mulla on yksi sisko. Pikkusisko. Ikäeroa on kuusi vuotta ja taidetaan muutenkin olla vähän erilaiset. Minä tumma ja hän vaalea. Hän on puhelias, minä en niinkään. Ainakaan aamuisin 😀

Tuotan melko usein päänvaivaa siskolle, kun soitan milloin milläkin asialla. Tai huudan parveekkelta apuun, kun olen jäänyt sinne ilman sukkia jumiin.. Minkäs sille voi, jos sattuu ja tapahtuu.. Kerrankin soitin siskolle, että voiko hän tulla kantamaan patjaa. Kun yksi kaneista on siellä sisällä enkä saa Tuhtoa sieltä pois.. Sisko tuli ja kannateltiin patjaa niin, että sain saksilla leikattua Tuhton ulos patjasta, sieltä vietereiden ja täytteen välistä.

Toisen kerran soitin, voiko hän tulla auttamaan ison altaan kantamisessa. Minulle tuli nopealla aikataululla kääpiöhamsteri tilapäiskotiin ja piti saada asumus valmiiksi. Verkkokauppa.comista oli ystävällisesti lahjoitettu tavaraa eläinsuojeluyhdistykselle ja allas oli yksi näistä. Siellä pikkuhamsteri vilisti, kunnes pääsi omaan kotiin. Hyvä näin, koska meillä molemmilla taisi vähän selkä rutsahtaa altaan painosta..

Kolmannen kerran soitin siskolle, saisinko lainata essua ja jotain pilkullista paitaa, kun pitää leikkiä Justiina Puupäätä 😀 Pilkullista paitaa ei löytynyt, mutta läksin kaulimen ja nutturan kera siskolle, jotta voin osallistua yhteen insta-kilpailuun.

Neljännen kerran soitin, voiko hän tulla kuvaamaan Puputätiä ja pehmokania 😀 Oli demonstroitava, miten kania nostetaan oikein ja miten ei missään tapauksessa saa nostaa. Eihän siihen voinut oikeaa kania käyttää..

Yhden jos toisenkin kerran olen soittanut mitä kummallisemmalla asialla ja aina sieltä vastataan 🙂 Puputäti arvostaa! Parvekkeeltakin pääsin lopulta ennen kuin ehdin jäätyä sinne. Vinkkinä vaan kaikille, joilla on parveke: älkää koskaan menkö parvekkeelle ilman avaimia ja/tai puhelinta! Ovi voi mennä nenän edestä kiinni. Jos näin käy, se käy aivan varmasti sellaiseen aikaan, että muita ei ole liikkeellä, ja aivan varmasti sulla ei ole tarpeeksi vaatteita päällä parvekkeella värjöttelyä varten. Koskee oikeastaan ihan kaikkia ulko-ovia. Aina voi tulla odottamaton tuulenpuuska, joka paiskaa oven kiinni kun sitä vähiten tahdot. En myöskään suosittele avainten jättämistä ulko-oven lukkoon, kun itse olet sisällä 😀 Siitäkin on kokemusta.

8. luukku: Nukkumisen tärkeys

Hyvää joulukuun kahdeksatta päivää! Tänään voisi kirjoittaa nukkumisen tärkeydestä, sillä hyvät unet vaikuttavat tosi moneen asiaan. Nukuitko tarpeeksi viime yönä? Puputädillä on valitettavan usein tapana katsella telkkaa liian myöhään ja sitten alkaa yhtäkkiä väsyttää niin, että nukahdan sohvalle. Huonoon asentoon tietysti. Pitäisi mennä aina nukkumaan, kun tuntuu, että alkaa väsyttää. Liian vähäiset yöunet voivat myös lihottaa muiden terveysongelmien ohella, joten kannattaa ottaa aihe todesta.. Arkena ehtii harvoin nukkua kahdeksaa tuntia, mutta kannattaa pyrkiä ainakin siihen seitsemään.

Hyvät päivä- tai yöunet ovat tärkeitä myös eläimille. Hamsteri on hyvä esimerkki tästä, sillä hamsteri on monen lapsiperheen lemmikki. Kuvassakin oleva syyrianhamsteri on yöeläin, joka nukkuu päiväsaikaan. Näin ollen sitä ei saa herättää uniltaan päivän aikana vaan on odotettava, että hamsu herää itse. Jos hamsteria toistuvasti herätellään, se sairastuu ja kuolee.

Kuvassa näkyvä Neilikka on jo edesmennyt hamsterityttöni, joka sairastui. Oletettavasti Neilikka sairastui entisessä taloyhtiössä olleesta julkisivuremontista niin, että jouduin viemään eläinlääkärille lopetukseen. Eutanasian syy oli kohtutulehdus. Onhan se ihmisellekin kamalaa kidutusta, jos unet toistuvasti viedään eikä saa nukuttua. Jos taloosi on tulossa remontteja, joissa kuuluu meteliä, esimerkiksi piikkausta, kannattaa ehdottomasti viedä ainakin eläimet siksi aikaa jonnekin muualle asumaan. Se on pienempi stressi kuin usein viikkoja tai jopa kuukausia kestävät äänekkäät remontit.

Nukkukaa hyvin ja kunnioitetaan myös lemmikkien nukkumarauhaa! 🙂

7. luukku: nippeliknoppia

Hyvää joulukuun seitsemättä päivää! Oletko koskaan miettinyt, miksi kanilla on kylmät tai kuumat korvat? Monesti, kun silittelee kania korvien päältä, tulee huomanneeksi, että korvat tuntuvat kylmiltä tai kuumilta. Se onkin ihan normaalia, että niiden lämpötila vaihtelee.

Miksi korvien lämpötila vaihtelee? No, kanilla ei ole kovin tehokkaita lämmönpoistometodeja käytössään. Koira voi läähättää ja poistaa siten ylimääräistä lämpöä kehostaan, mutta kanilla lämpö haihtuu huulten hikirauhasten sekä korvalehtien kautta. Monella eläinlajilla, myös ihmisillä, haihtuu lämpöä jalkojen, käsien ja pään kautta.

Talviaikaan ei juuri tarvita viilennysvinkkejä, mutta kesällä kanikin voi saada lämpöhalvauksen. Jos on matkustusta tiedossa, kania ei saa laittaa takakonttiin vaan kantokopassa penkille. Muovisissa juomapulloissa voi jäädyttää vettä, ja asettaa sitten pullon esimerkiksi pyyhkeen sisään kantokoppaan kania viilentämään.

Lemmikkikanille ihanteellisin lämpötila on noin 18 astetta. Selkeä lämpöhalvausvaara on jo 24 asteessa. Eniten vaikeuksia liian korkea lämpötila aiheuttaa lyhytkuonoisille, liikalihaville ja sydänvikaisille kaneille. Lyhytkuonoisia kaneja ovat mm. hermeliinit ja leijonanharjakset.

Vaikka lämpöhalvausjutut liittyvät kesäaikaan, liian tehokas lämmitysjärjestelmä tai esimerkiksi keittiössä päällä olevat uunit ja hellat voivat aiheuttaa kanille ”hikoilua”. Sen voi huomata esimerkiksi siitä, että kani hakeutuu paljaalle lattialle tai vesikuppinsa viereen makoilemaan.

Kun talvella pärähtävät lämmönlähteet päälle, niistä johtuva kuiva huoneilma voi aiheuttaa ihon hilseilyä tai vaikkapa pientä aivastelua. Sopiva ilmankosteus on sama kuin ihmisillä eli 45-65 prosenttia.

Kani vilustuu herkästi, minkä vuoksi suuria lämpötilaeroja pitää välttää. Ei siis kannata ulkoiluttaa sisäkaneja pakkasella. Jos pitää matkustaa, kantokopan päälle kannattaa heittää tuulenpitävä peitto, jota sitten raottaa auton vähän lämmettyä.

Toivottavasti nippelitiedosta on apua 🙂