Mustan kissan kirous

Heipparallaa! Mikäköhän siinä on, että mustat kissat eivät löydä koteja? Ovatko ihmiset taikauskoisia ja luulevat, että ne tuovat huonoa onnea? Vai ovatko mustat kissat niin tavallisen näköisiä, ettei kukaan niistä kiinnostu? Sama vitsaus tuntuu vaivaavan mustia kaneja ja koiria. Ja albiinoja kaneja tai vaikkapa marsuja. Pelätäänkö punasilmäisiä eläimiä? Ihan syyttä, sillä ei punaiset silmät tai eläimen muu väritys kerro mitään sen luonteesta. Punasilmäiset saattavat olla herkempiä valolle kuin muut eläimet, mutta siinä se. Musta kissa on ihan yhtä varteenotettava ehdokas kuin kuviollinenkin kissa.

rabbit-1033645_640

Täytyy kyllä tunnustaa, kun tätä asiaa olen miettinyt, että meinasin itsekin olla värisokea toisen ja kolmannen kanini kanssa. Musta risteytyskani ja japanilainen leijonanharjas etsivät koteja Boondocksin sivuilla vuosia sitten. Heidät oli löydetty Vilppulasta yhdessä. Kodinetsintäilmoitukset olivat erilliset, kummatkin naaraita. En tiedä miksi, mutta tarjosin ensin kotia vain leijonanharjakselle. Onneksi vastausta ei kuulunut heti, niin ehdin pohdiskella, että kyllä minä kuitenkin molemmille tarjoan kotia.

Tupuna (leijonanharjas) ja Puputti muuttivat luokseni 23.8.2007. Nimet oli valmiina, mutta en tiennyt kumpi olisi kumpi. Kun musta kani meni syömään ensin, neidistä tuli Puputti. Puputti oli aivan ihastuttava kani. Hän halusi leukoa kaikki vieraat. Puntit tai jos nosti vähän varpaita, Puputti hieroi niihin leukaansa. Merkkasi omakseen 🙂 Hän hyppeli välillä sohvalle, jos söin jotain mikä kelpasi myös kanille. Lipitti välillä kättäni ja piti hyvää huolta Tupunasta, pesten tämän naamaa. Ei siis yhtään mitään vikaa mustassa kanissa. Kuten ei Rockyssakaan!

Rockyllekoti

Jälkeenpäin kun asiaa ajattelen ja näillä tiedoilla, mitä minulle on kaneista kertynyt, en voisi kuvitellakaan, että kaneja erotetaan toisistaan, jos ne ovat eläneet yhdessä. Kahdelle kanille on kyllä vaikeampi löytää yhteistä kotia, mutta silti ne pitäisi pitää yhdessä. Menetettyä lajitoveria kuitenkin surraan ja se aiheuttaa muutakin stressiä.

Kuulin, että eräällä kissalla tulee tänään 569. päivä kodittomana.  Kelatkaa, tää katti asuu vieläkin tilapäiskodissa! Voi Morticia-rukka. Soita numeroon 045 657 2148, jos haluat tarjota neitoselle kodin. Ei mene hyvin Rocky-kanillakaan, kun on vuoden 2017 kesästä saakka odotellut sitä omaa kotiaan.. Eikö nyt joku Syltty-fani voi adoptoida häntä, mielellään sellainen, jolta löytyy jo Adrian-naaraskani?

Täältä löytyy enemmän infoa Morticiasta ja täältä puolestaan Rockysta. Lopuksi, muistakaahan tämä! Catsin tilalle sopii tietty mikä tahansa lemmikki 🙂

cat-953219_640

Mainokset

12. luukku: hyviä uutisia

Nyt on hyviä uutisia! Sain kuulla, että Pesu ry:n kodittomista kaneista enää kolme etsivät omaa kotiaan. Onneksi olkoon Huisku & Valkotassu sekä Memphis! Kaikkea hyvää heille ja onnittelut myös uusille perheille erinomaisesta valinnasta 🙂 Nyt vain vielä omat kodit Äänelle sekä parivaljakko Pippurille & Inkiväärille. Heidät löytää täältä http://pesu.org/index.php/kodittomat-elaeimet/muut-lemmikit

Joulu voi olla sellaista aikaa, että moni on reissussa, mutta ainakin sen jälkeen voi tarjota kodin kodittomalle eläimelle. Jos mietityttää, minne lemmikki hoitoon loman ajaksi, ei hätää, sillä Sarin Arkki hoitaa! 😉 Hoidan pääasiassa kaneja ja jyrsijöitä, muista eksoottisista voi kysyä. Hinnat alkaen 9e/vrk (sis. alv). Kissojen hoito onnistuu omistajan kotona Olkahisen alueella.

Jos Pesun kodittomista ei löydy sellaista kania tai muuta koditonta eläintä, joka sopisi juuri teidän perheeseen, kodittomat.info-sivuston lisää löytyy mm. Varkaudesta, Joensuusta ja Turusta. Helsingin eläinsuojeluyhdistyksellä näyttää myös olevan kodittomia lemmikkejä, heidät löydät täältä http://www.hesy.fi/muut-elaimet/