Keväthulinat

Heipä hei! Kun valon määrä pikkuhiljaa lisääntyy, eläimilläkin alkaa olla kevättä rinnassa. Linnut visertävät ulkona ja pesiminen alkaa. Metsästyslain 51 pykälässä todetaan seuraavasti: ”Maaliskuun 1 päivästä elokuun 19 päivään ulkona oleva koira on pidettävä kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä.” Annetaan siis pesimärauha luonnonvaraisille 🙂

Jos tuntuu, että kotona on enemmän hulinaa kuin yleensä, se on normaalia. Omat kanit ovat kaikki leikattuja, mutta silti on pientä rallia Tuhton ja Ruusan kesken. Välillä pöllyää karva, välillä menee matot rullalle. Tärkeintä on se, että piilopaikkoja ja virikkeitä on tarpeeksi. Ruuasta ja nukkumapaikoista ei tarvitse tapella, kun kaikille löytyy niitä tarpeeksi.

Jos esimerkiksi se kani on leikattu, keväthulinat ovat ohimenevä juttu. Ei tarvitse pelätä, että siitä tulee naaraskanille ongelmia valeraskauden myötä tai että uroskani yrittää koko ajan nousta selkään. Nuo hormonihyrrät nimittäin stressaavat eläintä melko lailla ja lisäksi voivat aiheuttaa vakaviakin sairauksia. Naaraskaneilla on tosi yleistä kaikki kohtusairaudet syövästä lähtien. Mitä vanhemmaksi kani tulee, sitä suurempi todennäköisyys tällaisiin sairauksiin on.

Merkkailun en ole omilla kaneilla huomannut lisääntyvän, se on lähinnä tuo toisen jahtaaminen. Jos kani on leikattu ja sen olot ovat kunnossa, ei tosiaan kannata huolestua ylimääräisestä hulinasta. Se on ohimenevää ja täysin normaalia. Keväällä voi kyllä olla himpun verran vaikeampi esitellä toisilleen vieraita kaneja kuin muina aikoina. Tämä pätee erityisesti samaa sukupuolta oleviin kaneihin. Kaneilla ei ole varsinaisia kiima-aikoja, mutta lisääntymiskautena pidetään tammikuusta syyskuuhun ajoittuvaa aikaväliä. Suomessa vain ei ole vielä kovin valoisaa tammikuussa, joten keväthulinoita alkaa huomata enemmänkin maaliskuun aikana.

Kun kaneilla on paljon tilaa eikä niiden tarvitse kököttää häkissä, elleivät sitä itse halua, reviirikiistojen tarve vähenee huomattavasti. Jos uusia kaneja, muita lemmikkejä tai ihmisiä ei ole tullut taloon, koita kestää, sillä keväthulinat eivät jatku ikuisesti. Jos sen sijaan muutoksia on tullut, jahtaamista ja merkkailua voi esiintyä pitempään. Merkkailua on paitsi pissailu ja papanointi oman pesäalueen lähettyville, myös leuan hierominen tai esimerkiksi mattojen tai huonekalujen nakertelu. Sellaisiakin kaneja on, jotka muuten vain pitävät mattojen ja huonekalujen nakertelusta, mutta niissäkin tapauksissa nakertelu voi yltyä. Joku kani pitää enemmän tekstiileistä, toinen puuosien nakertelusta. Kolmannelle kelpaa ihan kaikki ja neljäs tyyppi on se rauhallinen kaveri, joka ei koske mihinkään kiellettyyn. Tätä neljättä tyyppiä minulla on ollut vain kaksi kania. Ne ovatkin melko harvinaisia. Toki jos naaman eteen on jätetty esimerkiksi kaukosäädin, kyllähän niitä nappuloita voi maistaa.. Tai kirja makuupaikan viereen, niin siitä voi kulmaa nakertaa. Mutta niitä ei lasketa! Kuten ei esimerkiksi johtoja, jos olet ne mennyt unohtamaan kanin ulottuville. Oma vika 😀

Keväthulinoissa voi joskus mennä roolit sekaisin. Kuvassa entiset hoitokanini Betty ja Hilja. Hilja oli aina se kanimaailman pomo, mutta tuossa on Betty päässyt niskan päälle. Väliaikaisesti. Ja samalla hoitui myös kaverin korvien pesu eli ei sitä ihan tosissaan otettu kuitenkaan 😀 Asiaankuuluvasti kuvassa näkyy myös pari pissaläikkää, pyyhkeet mytyssä ja karvatuppoja. Tuolloin he olivat kylläkin leikkaamattomia eli jahtaaminen oli pahempaa. Kummatkin ovat nyt jo edesmenneitä. Betty pääsi omaan kotiin muiden kanien kaveriksi ja Hiljan päädyin adoptoimaan itse, kun se alkoi purra uutta kaveriaan ensimmäisessä adoptiokodissaan.

Jos hulinat tuntuvat jatkuvan, mieti ovatko olosuhteet sittenkään kunnossa. Onko virikkeitä tarpeeksi? Onko tilaa tarpeeksi? Ovatko kanit leikattuja ja onko niillä lajitoveri? Onko stressi (kovat äänet, muut lemmikit ym.) minimoitu? Jos kyllä eikä mitään muutoksia ole tullut, voi olla hyvä tarkkailla kania, sillä se voi olla sairas. Kipuileva kani voi olla kiukkuinen.

Valon määrän lisääntyminen tietää myös karvanlähtöä. Kannattaa harjailla ahkerasti etenkin kaneja, jotta ei suolistontoiminta häiriinny 🙂

Mainokset

Miten saan kanini lopettamaan sänkyyn pissailun?

Tai miten saan kanin lopettamaan öisen kolistelun? Huolia on monia. Älä nyt pelästy, mutta vastaus on ”et mitenkään”. Siis jos et ole valmis muuttamaan mitään. Monesti törmää tällaisiin kysymyksiin, mutta kun tarjoaa neuvoja, niitä ei haluta kokeilla. Ei kannata odottaa erilaista lopputulosta, jos tekee kaiken samalla tavalla kuin ennenkin.

Kaneistani Ruusa ja Tuhto hyppivät tasoille eli siis myös sänkyyn. Ei siinä nukkumisesta tule mitään, kun kani hyppää keskellä yötä naamalle. Tästä syystä neuvon aina kaikkia sijoittamaan kanin häkin tai vessalaatikon ja piilopaikat jonnekin muualle kuin makuuhuoneeseen. Kani on hämäräeläin eli sehän pitää ääntä juuri silloin kun yrität nukahtaa. Vaikka sängylle ei yöllä hypittäisi, on siihen, etenkin tyynyn kohdalle, kiva käydä pissaamassa omistajan työpäivän aikana. Miksi juuri tyynyn kohdalle? Siinä on kanin mielestä eniten ihmisen tuoksua, joka siis tarvitsee omalla hajulla peittää. Pelkkä papana tai leuan hierominen ei riitä, paree heittää kunnon pissaläikkä siihen. Ei kani tätä kiusallaan tee vaan ihan omasta mielestään loogisesta syystä. Tyyppi on epävarma ja haluaa pönkittää omaa reviiriään merkkaamalla just sen sun tyynyn.

Jonkin aikaa jaksoin pestä petivaatteita ja tehdä joka aamu varotoimenpiteet. Jotkut kanit pelkäävät rapisevaa ääntä, siispä laitoin sängylle vettä läpäisemättämiä alusia (suihkuverhoa, muovisäkkiä). Jos tulee pissat päivän aikana, ei tarvi pestä petivaatteita. Siinäkin oli kyllä porsaanreikänsä, sillä virtsa valui jonnekin kuitenkin eikä sitä ollut sen kivempaa pestä lattialta. Voisiko sitten sängyn aidata? Minun tapauksessani ei voinut, koska kanien liikkumatila olisi pienentynyt liikaa. Plus että Tuhtoa ei olleet aidat ennenkään pidätelleet. Aita ei ole este, se on vain hidaste.. Piskuiselle kääpiöjänikselle 😉

Kun nukkumisesta oli tehty minulle epämukavaa, kanit löysivät tiensä myös patjan sisään. Se oli viimeinen niitti sängyn arkkuun ja nyt tilanne on se, että patja on menossa roskiin eikä sänky ole ollenkaan käytössä. Siitä on vain raamit jäljellä, kuten kuvasta näkyy.. Ruusa hengaa sängyn alla eli nykyisen metallirungon sisällä. Muuta ei ole enää jäljellä. Kannattaa siis uskoa, kun sanon, että makkari ei ole kanin paikka 😀

Jos sulla on kaneja, jotka eivät hypi tasoille etkä ole herkkäuninen, ei mikään tietty estä kanin ottamista makkariin. Kannattaa kuitenkin suojata patjan alunen, sillä vaikka sänky olisi metallia, usein patjan alunen on puuta. Sitä on kiva nakerrella. Ei muuta kuin tiheää metalliverkkoa ja niittipyssyä käteen. Sillä kun vuoraa patjan alusen (ehkä jotain kangasta myös väliin, jotta ei kirsku), ei pitäisi kanilla olla asiaa nakertelemaan pohjaa rikki.

Vääriin paikkoihin pissailu johtuu aina jostain. Jos vaikka vaihdat suihkusaippuaa tai muuta kosmetiikkaa, kotona käy vieraita tai tulee muita uusia hajuja tai ääniä, se voi aiheuttaa kanille stressiä. Siinä tapauksessa omaa asemaa aletaan vahvistaa mm. hajujäljillä. Etenkin jos kani on yksineläjä. Jos ei voi olla kyse stressistä, kannattaa konsultoida eläinlääkäriä sairauksien varalta. Jos kani on leikkaamaton, suosittelen leikkuutusta kummallekin sukupuolelle. Uusien kanin tutustuttamisessa merkkailu kuuluu asiaan eli ei kannata siitä huolestua. Muutaman viikon päästä se yleensä hellittää.

Kun nyt tuossa alussa mainitsin kolistelun, niin jos kani pääsee loikkimaan vapaana myös yöaikaan, ei sen pitäisi häkissä kolistella. Jos jostain virikkeestä lähtee erityisen kova ääni, nosta se kanin ulottumattomiin yöksi.

Lisää vinkkejä kaninpitoon voi lukea Kanikirjastani (Kanikirja: opas kanien maailmaan, 2017).